– 25 prosenttia maailman väestöstä tarvitsee esteettömiä palveluita. Se on todella iso joukko, suunnittelija Heidi Siira Metsähallituksen luontopalveluista sanoo.
Olemme Pyhäjärven parkkipaikalla. Esa Kekki istuu pyörätuolissa, Kirsi Äkäslompolo nojaa neljällä renkaalla varustettuun kävelytukeensa ja Minttu Heimovirta houkuttelee 1,5-vuotiasta Vanamoa rattaisiinsa.
– Tässäkin voisi aivan hyvin olla penkki, Kirsi katselee ympärilleen jo parkkipaikalla.
Heidi kirjaa kommentin ylös. Tällä reissulla ollaan nimenomaan hakemassa palautetta. Ryhmän on tarkoitus testata Pyhäjärven uusi esteetön kota ja laituri.
Esteettömyys ei ole käsitteenä helpoimmasta päästä. Vaikka luontoreitti olisi merkitty esteettömäksi – tai vaativaksi esteettömäksi – se ei silti takaa, että reitti sopii jokaiselle käyttäjälle.
Pyhäjärven esteetön luontoreitti on vaativuusluokaltaan helppo. Esteettömillä reiteillä pituuskaltevuus on enintään kahdeksan prosenttia, sivuttaiskaltevuus enintään kolme prosenttia ja reitin leveys on vähintään 1,2 metriä.
– Rakennamme esteettömyysstandardien mukaisia rakenteita ja reittejä, mutta ennen reitille lähtemistä on aina tärkeää lukea reittikuvaus ja pohtia omakohtaisesti, pystyykö kulkemaan reittiä vai ei, Heidi toteaa.
Testiryhmä totesi Pyhäjärven leveän luontopolun helppokulkuiseksi.
Aloitamme kodasta. Reitti lähtee Pyhäjärven pysäköintialueelta oikealle ja matkalle tulee mittaa noin 500 metriä edestakaisin. Reitti vie Pyhäjärven esteettömälle kodalle ja maisemapaikalle. Kivituhkalla peitetty polku alkaa leveänä ja tasaisena. Kaikki testiryhmän jäsenet toteavat reitin alkupään helppokulkuiseksi.
Koska matka ei ole pitkä, tulemme pian esteettömän käymälän kohdalle. Tästä tie vie kodan ohi alamäkeen, kohti venelossirantaa, jonka tuntumaan on rakennettu maisemapaikka. Maisemapaikalta aukeaa näkymä Pyhäjärvelle ja Pyhälompololle.
– Maisemissa ei ole vikaa, mutta täälläkin voisi olla penkki, Kirsi huomauttaa katsellessaan ympärilleen.
Kun maisemat on katsottu, on noustava takaisin tuvalle. Nyt avustajat joutuvat töihin. Esan puoliso ja omaishoitaja Eeva puskee miehensä pyörätuolia ihan tosissaan ylämäkeen. Myös Kirsi turvautuu puolisonsa Arton apuun.
– Onhan tämä vähän jyrkkä, Kirsi toteaa.
Testiryhmä huomautti, että pelkkä ramppi ei auta, jos maa-aines rampin alapäässä on liian pehmeää. Pyhäjärvellä tällaista ongelmaa ei ollut.
Pyhäjärven kota sai testiryhmältä kiitosta tilavuudestaan. Kesänkijärven kota on tämän kanssa identtinen.
Kota saa testiryhmältä kiitosta. Ramppi on leveä, kaiteet hyvät, ovesta mahtuu kulkemaan ja tuvan sisällä on tilaa liikkua apuvälineillä. Vain yksi pieni puute löytyy:
– Ovesta puuttuu haka, jolla sen saisi lukittua auki-asentoon, Kirsi miettii.
Heidi kirjaa ylös.
– Nämä ovat hyviä huomioita. Yksityiskohtien merkitys kokemukseen esteettömyydestä on yllättävän suuri, hän toteaa.
Tuvassa istuskellessa on myös mainio hetki miettiä, minkälainen olisi unelmien esteetön luontoreitti.
– Ympyrän muotoinen, Esa sanoo salamana.
– Ettei tarvitsisi kulkea aina edestakaisin samaa reittiä, hän lisää.
– Ja kaikki nykyiset esteettömät reitit ovat aika lyhyitä. Pari kilometriä olisi jo mukavan mittainen, Kirsi jatkaa.
Lapsen kanssa kulkevan on helpompi laajentaa reviiriään kuin apuvälineitä käyttävän. Heimovirran perheessä lapsi on usein matkassa pidemmilläkin reissuilla. Vanamo on tottunut reissaamaan tuntureilla kantorinkassa.
– Esteettömillä reiteillä on mukava, kun voi kulkea lapsen kanssa rinnakkain, Minttu toteaa.
Testiryhmäläisille Ylläksen alueen reitit ovat tuttuja.
– Kaikki on käyty läpi, mitä vain on, enemmänkin voisi olla, Kirsi sanoo.
– Varkaankurun luontopolku on vakikesäpaikkojani. Siellä vain saa olla tarkkana, kun on portaita ja pitkoksia, lisäksi talvi on tehnyt tuhojaan.
Esa kertoo, että ennen pyörätuoliin joutumistaan hän metsästi, kalasti ja liikkui paljon luonnossa. Pariskunnalla oli mökki Ketomellassa, josta he tekivät retkiä kansallispuistoon.
– Ennen vietin paljon aikaa metsässä. Nyt pääsen enää kynnykselle, en itse kirkkoon eli metsään. Luonto tekee hyvää mielelle, ei pelkästään keholle. Sisällä saa kyllä istua tarpeeksi, Esa toteaa.
Tänään ei jäädä sisälle istuksimaan. Kun kota on tarkastettu, jatketaan matkaa. Kirsi testaa esteettömän käymälän rampin ja toteaa se itselleen vähän turhan jyrkäksi.
– Tässä pitäisi olla sama jyrkkyys kuin Kesänkijärven käymälän rampissa, mutta miten Kesängissä ramppi tuntuu loivemmalta? Ehkä lähdin liikkeelle väärin, olisi pitänyt tulla enemmän vinottain, Kirsi pohtii ääneen.
Kirsi Äkäslompolo testasi esteettömän käymälän rampin, Arto Äkäslompolo avusti.
Pyhäjärven uusi laituri oli tarpeeksi tilava pyörätuolille. Tästä takaisin parkkipaikalle oli kuitenkin sen verran jyrkkä nousu, että työntäminen ei ollut enää helppoa.
Jotta testiryhmä pääsee testaamaan myös esteettömän laiturin, pitää ensin palata takaisin lähtöpisteeseen eli parkkipaikalle. Parkkipaikalta alas rantaan viettää mäki, jonka alla testaajia odottaa iso, leveä laituri.
Laituri saa kehuja, mutta mäki nostaa hien pintaan. Eevan voimat ovat koetuksella, kun Esa rullatuoleineen pitää saada takaisin parkkipaikalle. Kivet pyörivät renkaiden alla, mutta mies ja rullatuoli saadaan ylös.
Pyhäjärvellä reitit ovat niin uusia, että ne vasta asettuvat vähitellen uomiinsa. Toisin on esimerkiksi Kesänkijärven kierroksella.
– Siellä reitin kaltevuus on lisääntynyt pikkuhiljaa, kun reitti on kulunut käytössä ja sateissa, Eeva sanoo.
Metsähallituksen väki kävi viime kesänä tutkimassa reittejä Suomen Paralympialiiton edustajien kanssa.
–Totesimme silloin, että toimintarajoitteiden kirjo on niin valtava, että jos yritämme kattaa kaikki tarpeet, työstä ei tule ikinä valmista. Paralympialiitto kannusti silti meitä rohkeasti tekemään ja avaamaan uusia esteettömiä kohteita, Heidi Siira kertoo.
Mitä tältä reissulta jäi Metsähallitukselle takataskuun?
– Kokemuksen on oltava esteetön alusta loppuun: parkkipaikalla, reitillä, taukopaikalla, puuliiterissä ja käymälässä. Apuvälineiden kanssa liikkuvien henkilöiden tarkkailu auttoi minua ymmärtämään tätä kokonaisuutta. Täyden toiminnalisuuden omaavana on myönnettävä, etten itsekään ole ymmärtänyt, kuinka suuri merkitys pienillä yksityiskohdilla on siihen, koetaanko esteettömyyden todella toteutuvan, Heidi summaa.
Pallas-Yllästunturin alueella on yhteensä kuusi esteetöntä tai vaativaa esteetöntä kohdetta. Kohteet löytyvät luontoon.fi-sivuston reittihausta. Kun lähtee ensimmäistä kertaa apuvälineen kanssa esteettömälle reitille, kannattaa ottaa avustaja matkaan.
Metsähallitus ottaa mielellään palautetta esteettömistä luontopoluista ja kohteista – tärkeintä on saada juuri niiden käyttäjäryhmien palautetta, joita varten esteettömiä kohteita tehdään.
Reissun jälkeen Pyhäjärven esteettömältä kodalta alas järven rantaan vievän polun päähän on lisätty ulkotulipaikka ja viisi pöllijakkaraa.
------------------------------------------
Esteettömyys on yhdenvertaisuutta ja osa kestävää kehitystä. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat. Esteettömyys merkitsee turvallisuutta ja laatua. Virkistysalueiden esteettömät reitit ovat yksi useasta esteettömyyden erikoistasoista. Lähde: Invalidiliitto.
------------------------------------------
Metsähallitus ylläpitää kymmeniä esteettömiä ja helppokulkuisia retkikohteita, jotka soveltuvat myös apuvälineillä liikkuville tai helppoja reittejä hakeville. Sairauksien, vammojen, pienten lasten kanssa liikkumisen tai esimerkiksi ikääntymisen mukanaan tuomien haasteiden ei tarvitse olla este luonnossa liikkumiselle ja ainutlaatuisille elämyksille. Luontokohteiden esteettömyydestä, reittimerkinnöistä ja reittikuvauksista löydät lisätietoa Metsähallituksen verkkosivuilta osoitteessa luontoon.fi/esteeton.
------------------------------------------
Esteettömällä luontoreitillä on mahdollista liikkua pyörätuolilla kelaten tai muulla päivittäisessä käytössä olevalla liikkumisen apuvälineellä. Esteetön luontoreitti on useimmiten rakennettu, kovapintainen eikä reitillä ole kulkua haittaavia esteitä, kuten juurakoita, kuoppia tai pehmeitä kohtia. Reitin pituuskaltevuus on enintään 8 % ja sivuttaiskaltevuus enintään 3 %. Reitin leveys on vähintään 1,2 m.
Vaativalla esteettömällä luontoreitillä liikkumiseen tarvitaan usein avustaja ja luonnossa liikkumiseen tarkoitettu tai sitä helpottava apuväline. Vaativa esteetön luontoreitti voi olla rakennettu, mutta useimmiten se on rakentamaton ja luonnonmukainen sekä fyysisesti vaativampi kuin esteetön luontoreitti. Reittipohja voi olla pehmeä ja sillä voi olla juuria ja kiviä. Paikoitellen reitin pituuskaltevuus voi ylittää 8 % ja sivuttaiskaltevuus voi ylittää 3 %. Reitin leveys voi olla alle 1,2 m.
Juttu on tehty yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.
Muistathan että:
Pelkkä esteettömän tai vaativan esteettömän luontoreitin merkki ei takaa, että reitti soveltuu kaikille.
Reittikuvaus on syytä lukea huolellisesti aina ennen retkelle lähtöä.
Luonnossa sää- ja keliolosuhteet vaikuttavat merkittävästi reitin kuljettavuuteen.
Varsinkaan vaativalle esteettömälle luontoreitille ei tule lähteä ensimmäisellä kerralla yksin.
Luontoon.fi-sivulta löydät esteettömien kohteiden kuvaukset (skrollaa sivun loppuun).
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.