Yle ker­toi 9. ke­sä­kuu­ta, et­tä hal­li­tus suun­nit­te­lee niin sa­no­tun mat­kus­tus­kup­lan luo­mis­ta. Suo­mes­ta pää­si­si eh­kä jo en­si maa­nan­tais­ta läh­tien mat­kus­ta­maan Nor­jaan, Lat­vi­aan, Liet­tu­aan, Tans­kaan ja Is­lan­tiin. Sak­san-mat­kai­lua avat­tai­siin hei­nä­kuun alus­ta lai­va­lii­ken­teen ver­ran, Ruot­sin­kin suh­teen oli­si suun­nit­teil­la lie­ven­nyk­siä.

Hal­li­tus neu­vot­te­lee mat­kai­lu­ra­joi­tus­ten osit­tai­ses­ta pur­ka­mi­ses­ta tors­tai­na, sa­ma­na päi­vä­nä, kun tämä leh­ti me­nee pai­noon. Uu­sin kään­ne jää siis täs­tä leh­des­tä pois.

Mat­kai­lu­a­lan yrit­tä­jil­le mat­kus­tus­ra­joi­tus­ten pur­ku oli­si hel­po­tus. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö ker­toi huh­ti­kuus­sa, et­tä suo­ma­lais­ten ja ul­ko­mais­ten mat­kai­li­joi­den Suo­mes­sa käyt­tä­mä ra­han mää­rä oli ar­vi­ol­ta 16,1 mil­jar­dia eu­roa vuon­na 2019.

Jos kat­sel­laan laa­jem­min asi­aa, Eu­roo­pan uni­o­nin alu­eel­la tu­ris­mi työl­lis­tää ar­vi­ol­ta noin 13 mil­joo­naa ih­mis­tä. EU on ar­vi­oi­nut, et­tä ko­ro­nak­rii­si­nai­ka­na mat­kai­lu­a­la me­net­tää joka kuu­kau­si noin mil­jar­din eu­ron edes­tä tu­lo­ja.

Saat­taa kes­tää ai­na­kin pari vuot­ta en­nen kuin ky­syn­tä pa­lau­tuu vii­me vuo­den lu­kui­hin. Var­maa ei tie­ten­kään ole, pa­la­taan­ko sa­maan enää ol­len­kaan. Tu­le­vai­suu­des­sa mat­kai­lu saat­taa näyt­tää ihan eri­lai­sel­ta, kuin mitä se en­nen ko­ro­naa oli.

Fin­nair sel­vit­ti huh­ti–tou­ko­kuus­sa omien mat­kus­ta­jien­sa mat­kus­tu­sin­toa. Puo­let vas­taa­jis­ta oli in­nok­kai­ta mat­kus­ta­maan len­tä­en va­paa-ajan mat­kal­le, ja 36 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta suh­tau­tui va­paa-ajan len­to­mat­kus­ta­mi­seen neut­raa­lis­ti. Lä­hes 90 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta odot­taa te­ke­vän­sä ai­na­kin yh­den len­to­mat­kan vuo­den si­säl­lä.

Kyse ei kui­ten­kaan ole vain in­nos­ta ja ha­lus­ta – mi­ten käy len­to­jen hin­noil­le, kun ko­neet lo­pul­ta pää­se­vät sii­vil­leen?

Suo­mes­sa po­va­taan kuu­maa ke­sää ko­ti­maan mat­kai­lul­le. Au­to kul­jet­taa hal­ki Suo­men ja pian ju­na­kin puk­sut­taa taas koh­ti Ko­la­ria.

Mök­ki­läi­set ovat sel­väs­ti jo löy­tä­neet tien­sä Yl­läk­sel­le. Ke­sä­kuun alus­ta saak­ka ku­hi­na ka­tu­ku­vas­sa on ol­lut huo­mat­ta­vas­ti vilk­kaam­paa kuin yh­te­nä­kään niis­tä kym­me­nes­tä ke­säs­tä, jot­ka olen tääl­lä asu­nut. Ko­vin tie­teel­li­nen tämä otan­ta ei tie­ten­kään ole.

Vaik­ka ko­ro­na ei ole vie­lä taak­se jää­nyt­tä elä­mää, pa­luu edes vä­hän nor­maa­lim­paan tun­tuu hy­väl­tä.

Tutkimuksia

Han­nu­kai­nen Mi­ning teet­ti huh­ti­kuus­sa tut­ki­muk­sen, jol­la se sel­vit­ti, mitä ko­la­ri­lai­set täl­lä het­kel­lä miet­ti­vät Han­nu­kai­sen kai­vos­hank­kees­ta.

Oi­ke­as­taan mi­kään tu­lok­sis­sa ei yl­lät­tä­nyt: Enem­mis­tö ko­la­ri­lai­sis­ta kan­nat­taa kai­vos­ta, ja vas­tus­tus on suu­rin­ta tun­tu­ri­ky­lis­sä.

Vas­taa­jien huo­li ym­pä­ris­tö­a­si­ois­ta ja eten­kin ve­sis­tön voin­nis­ta oli se­kin tie­dos­sa en­nes­tään.

Sen si­jaan se, et­tä vas­taa­jat luot­ti­vat vi­ra­no­mais­ten osaa­mi­seen, saat­toi ai­heut­taa hy­mäh­dyk­sen. Eten­kin kun juu­ri huh­ti­kuus­sa hal­lin­to-oi­keus pa­laut­ti vi­ra­no­mais­pää­tök­siä ta­kai­sin sekä aviin et­tä Tu­ke­siin, syy­nä pää­tök­sis­tä löy­ty­neet vir­heet ja lain­vas­tai­suus.

Kai­vo­syh­tiö ra­ja­si ky­se­lyn kos­ke­maan pel­käs­tään ko­la­ri­lai­sia, ja sii­tä­kin jou­kos­ta ää­neen pää­si vain kym­me­nen pro­sent­tia. Mil­tä­kö­hän vas­tauk­set oli­si­vat näyt­tä­neet, jos mu­kaan oli­si otet­tu va­paa-ajan asuk­kaat? Tai en­tä jos myös jo­ki­var­ren kun­nat oli­si­vat saa­neet ää­nen­sä kuu­lu­viin? Tut­ki­muk­sia on toki pak­ko ra­ja­ta. Kai­vok­sen vai­ku­tuk­set ei­vät sen si­jaan py­säh­dy kun­ta­ra­jaan.