Mo­nel­le ul­ko­paik­ka­kun­ta­lai­sel­le Ko­la­ris­ta tu­lee var­mas­ti en­sin­nä mie­leen Yl­läk­sen tun­tu­ri­kes­kus. Kun­nas­ta löy­tyy kui­ten­kin lu­kui­sia mui­ta käy­mi­sen ar­voi­sia koh­tei­ta, joi­ta kar­toi­tet­tiin Ky­lien Ko­la­ri -ke­hit­tä­mis­hank­kees­sa. Han­ke huo­mi­oi­tiin myös val­ta­kun­nal­li­ses­ti: se voit­ti ho­pe­aa kun­ta­mark­ki­noin­nin SM-kil­pai­luis­sa. ”Ei mi­tään pääl­le­lii­mat­tua”, tuo­ma­rit to­te­si­vat Ky­lien Ko­la­ri -hank­kees­ta.

Huh­ti­kuus­sa 2019 päät­ty­nees­sä 2,5-vuo­ti­ses­sa hank­kees­sa sel­vi­tet­tiin Ko­la­rin his­to­ri­aa ja ky­lien iden­ti­teet­te­jä. Tu­lok­se­na syn­tyi ky­lien­ko­la­ri.fi-net­ti­si­vus­to, jos­sa ta­ri­nal­li­set teks­tit, ku­vat ja vi­de­ot kul­jet­ta­vat lu­ki­jaa ky­läs­tä ky­lään. Mikä oli­kaan Sie­pin-Pe­kan tai­ka­män­ty, en­tä ke­nel­le Erak­ko-Ee­me­li suun­ta­si tu­li­ki­ven­kat­kui­set saar­nan­sa?

Net­ti­si­vus­ton li­säk­si pro­jek­tis­sa to­teu­tet­tiin Ko­la­ri 150 -te­at­te­rie­si­tys sekä 11 ky­lää yh­dis­tä­vä ta­ri­nal­li­nen pyö­rä- ja va­el­lus­reit­ti Ko­la­rin kun­nan läpi. Hank­keen ai­ka­na ky­lil­le suun­ni­tel­tiin ja to­teu­tet­tiin uu­sia ta­pah­tu­mia, muun mu­as­sa Teu­ran­hiih­to, yh­tei­nen kult­tuu­ri­päi­vä Ruot­sin Pa­ja­lan kun­nan kans­sa sekä Nuot­ta­vaa­ras­sa jär­jes­te­tyt kan­sain­vä­li­set koi­ra­val­jak­ko­kil­pai­lut. Han­ke ra­hoi­tet­tiin Le­a­der Tun­tu­ri-Lap­pi ry:n kaut­ta EU:n maa­seu­tu­ra­has­tos­ta. Ky­lä­läis­ten tal­koo­työ oli myös mer­kit­tä­vää hank­keel­le.

– Mu­ka­na on ol­lut yli 300 tal­koo­lais­ta. Työ­tä on teh­ty po­ru­kal­la, tämä on ol­lut yh­tei­nen asia, meän pro­jek­ti, pro­jek­ti­pääl­lik­kö­nä toi­mi­nut Jyr­ki Vaat­to­vaa­ra ker­too.

Mie­hen mu­kaan hank­keen ta­voit­tee­na oli kult­tuu­ri­mat­kai­lun ke­hit­tä­mi­nen. Vaat­to­vaa­ran apu­na työs­ken­te­li Pete Hut­tu­nen, joka va­lo­ku­va­si, teki vi­de­oi­ta ja tuot­ti muu­ta mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­lia.

– Pete teki hui­sia jäl­keä! Oli mah­ta­vaa to­teut­taa ky­lä­läis­ten unel­mia, tuo­da hei­dän iden­ti­teet­ti­ään esiin. Hy­viä ai­hi­oi­ta on, ja ta­ri­noi­den ke­rää­mi­nen jat­kuu nyt tal­koo­työ­nä, Vaat­to­vaa­ra ker­too.

Kuuk­ke­li tu­tus­tui ky­lien­ko­la­ri.fi-si­vus­toon ja esit­te­lee täs­sä Ko­la­rin ky­lät. Nap­paa au­ke­a­ma tal­teen ja tee so­pi­van ke­sä­päi­vän tul­len ky­lä­kier­ros!

Ky­lä­e­sit­te­lyn ku­vat: Ko­la­rin kun­ta/Pete Hut­tu­nen.

KO­LA­RIN KY­LÄT:

Kirkonkylä, asukkaita 1 300

Ko­la­rin van­han kir­kon seu­tu on van­ha mark­ki­na­paik­ka, jos­sa Suo­men so­taan (1808–1809) as­ti pi­det­tiin poh­jo­lan suu­ria tal­vi­mark­ki­noi­ta. Kir­kon­ky­läs­tä löy­tyy kun­nan hal­lin­to, Suo­men poh­joi­sin rau­ta­tie­a­se­ma sekä hy­vät mah­dol­li­suu­det reip­pai­luun ja liik­ku­mi­seen. Jää­hal­li, jal­ka­pal­lo­kent­tä ja hiih­to­la­tu ovat kou­lu­jen lä­hei­syy­des­tä. Kun­nan nuo­ret käy­vät kir­kon­ky­läl­lä kou­lua 13-vuo­ti­aas­ta eteen­päin.

Saarenpudas, asukkaita 300

Saa­ren­pu­das si­jait­see Muo­ni­on­jo­en eli Väy­län var­rel­la, kir­kon­ky­läl­tä poh­joi­seen. Ky­lä­läis­ten mu­kaan pu­das tar­koit­taa joen sivu-uo­maa, joka kier­tää saar­ta. Pe­rin­tei­ses­ti saa­ren asuk­kaat ovat elä­neet ter­van­pol­tos­ta, maa­ta­lou­des­ta, rau­ta­mal­mis­ta ja se­pän­töis­tä. Kans­sa­käy­mi­nen ruot­sa­lais­ten ra­ja­naa­pu­rei­den kans­sa oli luon­te­vaa: har­joi­tet­tiin jop­paus­ta eli sa­la­kul­je­tus­ta ja saa­ren tyt­tä­riä poik­ki­nai­tiin Ruot­sin puo­lel­le. Ny­kyi­sin pu­taa­lai­set ovat ko­via tal­koi­le­maan. Ky­lään on ra­ken­net­tu ka­tu­va­lot ja va­lo­kui­tu­verk­ko tal­koo­työ­nä.

Äkäsjokisuu, asukkaita 140

”Hei mum­mo, mitä kuu­luu sin­ne teil­le? Me lo­mal­la taas tul­laan poh­joi­seen.”

Muo­ni­on­jo­ki­var­ren ky­läs­sä si­jait­see mum­mo­la, jos­ta on teh­ty lau­lu­kin. Suvi Te­räs­nis­kan ko­ti­ky­läl­le tär­keä on lä­hei­nen joki, jota pit­kin ter­va, kalk­ki ja uit­to­puut mat­ka­si­vat en­ti­sai­koi­na koh­ti Tor­ni­o­ta, ja jos­ta ny­kyi­sin ka­las­te­taan lo­hia. Kalk­ki­ki­ves­tään tun­ne­tus­sa ky­läs­sä si­jait­see Ha­lin­gon pää­ra­ken­nus, joka toi­mi sak­sa­lais­ten tu­ki­koh­ta­na vuon­na 1945. Myö­hem­min ra­ken­nuk­ses­ta tuli kes­ti­kie­va­ri ja tä­män jäl­keen kou­lu.

Lappea, asukkaita 25

Tär­ke­äs­tä väy­lien ja tei­den ris­teyk­ses­tä oli tul­la kau­pun­ki 1650-lu­vul­la. Tuol­loin suun­ni­tel­tiin uut­ta Tor­ni­on­laak­son kau­pun­kia, joka sai­si Tor­ni­on ja Ke­min kaik­ki kaup­pa­oi­keu­det it­sel­leen. Tor­nio kui­ten­kin piti pin­tan­sa. Lap­pe­as­sa säi­lyi tii­vis yh­teys joen toi­sel­le puo­lel­le, ja 1900-lu­vun elin­tar­vi­ke­pu­las­sa suu­rin osa ta­va­rois­ta sa­la­kul­je­tet­tiin Ruot­sis­ta Suo­meen. Suo­meen tuo­tiin eten­kin kah­via ja so­ke­ria sekä kiel­to­lain ai­kaan vii­naa. La­pin so­dan jäl­keen sa­la­kul­je­tus kiih­tyi, kun mo­net jo­ki­var­ren ky­lis­tä pol­tet­tiin maan ta­sal­le. Tä­män päi­vän Lap­pe­as­sa mart­ta­toi­min­ta on vil­kas­ta ja ka­las­tus­mat­kai­lu suo­sit­tua.

Väylänpää ja Kallioniemi, asukkaita 40

Bel­gi­a­lai­set val­loo­nit pe­rus­ti­vat ky­lät 1600-lu­vul­la. He oli­vat tun­net­tu­ja tai­dos­taan ta­koa rau­taa, ja nii­tä tai­to­ja tar­vit­tiin Pa­ja­lan Kön­gä­sen ruu­kil­la. Ny­kyi­sin ky­lät ovat tun­net­tu­ja lo­hes­ta, Lo­hi­ku­nin­kuus-ka­las­tus­kil­pai­lus­ta, H-Pil­kis­tä sekä Meän Hih­to -kil­pai­lus­ta. Näis­sä ky­lis­sä ei tui­jo­te­ta kun­ta­ra­jaa, vaan Jo­ki­var­tis­ten ky­lä­seu­ra ko­ko­aa naa­pu­rit Ko­la­rin ja Pel­lon kun­nis­ta sekä Ruot­sis­ta yh­tei­siin ta­pah­tu­miin.

Sieppijärvi, asukkaita 205

Siep­pi­jär­ven kylä on Ko­la­rin suu­rim­pia, ja siel­lä si­jait­see kun­nan ko­ti­seu­tu­mu­seo. Mu­se­on pää­ra­ken­nus Pää­kön pirt­ti on har­vo­ja Siep­pi­jär­ven ta­lo­ja, joi­ta ei La­pin so­das­sa pol­tet­tu. Vilk­kaas­sa ky­läs­sä toi­mii kak­si ky­lä­kaup­paa ja kah­vi­la sekä pe­rin­tei­käs hiih­to­seu­ra Siep­pi­jär­ven Sisu. Li­säk­si siel­lä si­jait­see ky­lä­kou­lu, kirk­ko ja suu­ri Meän kota, jos­sa jär­jes­te­tään ky­lä­ta­pah­tu­mia. Siep­pi­jär­vel­tä läh­tee Lap­pe­aan päät­ty­vä, 20,4 ki­lo­met­rin mit­tai­nen La­es­ta­dius­pol­ku. Rei­tin var­rel­ta löy­tyy laa­vu­ja ja tu­li­paik­ko­ja sekä laa­vu­kirk­ko. Siep­pi­jär­vi toi­mi ai­em­min Ko­la­rin kun­ta­kes­kuk­se­na.

Vaattojärvi, asukkaita 180

Vaat­to­jär­ven ran­ta­pa­vil­jon­ki on har­vo­ja pe­rin­tei­siä tans­si­la­vo­ja La­pis­sa. Ke­säi­set la­va­tans­sit pa­vil­jon­gil­la al­koi­vat 1980-lu­vun al­ku­puo­lel­la. Tans­sit­tu ky­läl­lä on kui­ten­kin jo 1920-lu­vul­ta, jol­loin piti tans­sia sa­laa – ke­säl­lä ta­sai­sel­la ken­täl­lä ja tal­vel­la kyl­mik­si jää­neis­sä pir­teis­sä. Sota-ai­ka­na tans­seis­sa näy­tet­tiin va­loa pyö­rän dy­na­mol­la. Vaat­to­jär­ve­läi­set ovat ko­via tal­koi­le­maan: tal­koil­la on syn­ty­nyt tei­tä, ka­tu­va­lot, tans­sit ja vii­mei­sim­pä­nä va­lo­kui­tu­verk­ko.

Pasmajärvi, asukkaita 31

Pas­ma­jär­vi va­lit­tiin vuo­den lap­pi­lai­sek­si ky­läk­si vuon­na 2017. Pe­rin­tei­set tie­dot ja tai­dot ovat Pas­ma­jär­vel­lä ar­vos­saan. Nii­tä kun­ni­oi­te­taan vuo­sit­tain elo­kuus­sa Pas­ma­jär­ven pe­rin­ne­päi­vil­lä, jol­loin sa­dat ih­mi­set ko­koon­tu­vat en­ti­sen ky­lä­kou­lun pi­hal­le kat­so­maan ja opet­te­le­maan pon­ti­kan te­ke­mis­tä, pä­rei­den höy­lää­mis­tä, ter­van­polt­toa ja pu­na­mul­lan keit­toa. Ka­las­ta­jia Ko­la­rin suu­rim­mal­la jär­vel­lä tie­de­tään kul­ke­neen jo sii­hen ai­kaan, kun ve­rot mak­set­tiin hau­ki­na, sär­ki­nä ja mui­na ka­loi­na Ruot­sin kruu­nul­le. Näl­kä­vuo­si­na 1917 ja 1918 Pas­ma­jär­vi tun­net­tiin rök­häis­tään eli kiis­kis­tään. Pas­ma­jär­vel­lä si­jait­se­vat Sii­ka­vuo­man lin­tu­tor­ni, Tir­ro­nie­men lei­ri­kes­kus ja hiek­ka­ran­ta sekä ko­mea Aa­lis­tun­tu­ri.

Nuottavaara, asukkaita 30

Vii­me vuo­si­na teh­ty­jen kai­vaus­ten pe­rus­teel­la näyt­tää sil­tä, et­tä kylä on saa­nut en­sim­mäi­set asuk­kaan­sa jo 10 000 vuot­ta sit­ten. Par­haim­mil­laan 1940–1950-lu­vuil­la asuk­kai­ta oli yli 200. Sa­vo­toi­den päät­ty­es­sä kylä tyh­je­ni no­pe­as­ti, kun le­ve­äm­män lei­vän pe­rään läh­det­tiin Ruot­siin. Nuot­ta­vaa­ran en­ti­sen kou­lun ja ny­kyi­sen ky­lä­ta­lon pi­hal­ta löy­tyy La­pin par­haim­piin kuu­lu­va nur­mi­kent­tä. Ky­lä­ta­lo tar­jo­aa ma­joi­tus­ta ti­lauk­ses­ta, ja siel­lä jär­jes­te­tään ta­pah­tu­mia. Tal­vi­sin Nuot­ta­vaa­ran erä­mais­sa kul­kee kym­me­nen ki­lo­met­rin mit­tai­nen koi­ra­val­jak­ko­reit­ti, joka so­pii myös tal­vi­pyö­räi­lyyn ja -kä­ve­lyyn. Tam­mi­kuus­sa 2019 ky­läs­sä jär­jes­tet­tiin kan­sain­vä­li­set Lap­land Qu­est -koi­ra­val­jak­ko­kil­pai­lut.

Ruokojärvi ja Taapajärvi, asukkaita 35

Pie­net naa­pu­ri­ky­lät Ruo­ko­jär­vi, Taa­pa­jär­vi ja Juus­to­vaa­ra si­jait­se­vat Siep­pi­jär­vi–Lo­hi­ni­va-tien var­rel­la kun­nan itä­ra­jan tun­tu­mas­sa. Taa­pa­jär­vel­lä on pit­kät pe­rin­teet ra­ja­ky­lä­nä, sil­lä en­sim­mäi­nen ky­län läpi kul­ke­va raja piir­ret­tiin kar­tal­le jo vuon­na 1346 Tu­run ja Up­p­sa­lan hiip­pa­kun­tien piis­po­jen so­vin­non mer­kik­si. Kiis­tan ai­hee­na oli oi­keus ve­rot­taa lo­hi­jo­kia. 1700-lu­vul­la maas­toon mer­kit­tiin ”La­pin ja lan­nan raja” eli Kit­ti­län la­pin­ky­län ja Tor­ni­on pi­tä­jän vä­li­nen raja. Nyt Pork­ka­vaa­ra erot­taa toi­sis­taan Ro­va­nie­men, Kit­ti­län ja Ko­la­rin kun­nat. Lap­pi­lai­set hir­vi- ja po­ro­mie­het ar­vos­ta­vat ruo­ko­jär­ve­läis­ten li­han­leik­kuu­tai­toa. Pal­vaa­mon kaut­ta kul­ke­vat myös lä­hi­a­lu­een en­ti­set ra­vi­he­vo­set.

Koivumaa, asukkaita 15

Ruot­sa­lai­sen olym­pi­a­voit­ta­jan, hiih­tä­jä Char­lot­te Kal­lan mum­mo­la on Koi­vu­maas­sa. Ny­ky­ään hil­jai­nen kylä oli sa­to­jen vuo­sien ajan suur­ten per­hei­den asuin­si­ja. Tuol­loin ky­läs­sä elet­tiin ter­van­pol­tol­la, po­ron­hoi­dol­la, maan­vil­je­lyl­lä ja tu­ki­nui­tol­la. Saa­me­lai­sia ky­läs­sä asui 1600-lu­vun lo­pul­ta läh­tien, ja saa­me­lais­pe­räi­siä pai­kan­ni­miä on pal­jon: Kin­ni­vuo­pio, Kii­ka­hau­ta, Ni­li­maa ja Jäs­sä. Äi­jä­vaa­ras­sa on rau­ni­ot mul­ta­käm­pis­tä ja lyp­sy­ai­tois­ta sekä en­tis­ten asuk­kai­den asuin­si­jo­jen ja ai­tauk­sien jään­teet. Koi­vu­maak­si kylä muut­tui, kun saa­me­lai­set väis­tyi­vät ta­lon­poi­kien tiel­tä. En­sim­mäi­siä ta­lon­poi­kia oli Ilk­ka Koi­vu­maa; lo­pul­ta Ko­la­rin kirk­ko­her­ra muut­ti kaik­ki su­ku­ni­met Koi­vu­maak­si.

Venejärvi, asukkaita 55

Ve­ne­jär­vi on kau­nii­den van­ho­jen pirt­tien täp­lit­tä­mä syr­jäi­nen jär­ven­ran­ta­ky­lä Teu­ra­vuo­man suo­la­keu­den tun­tu­mas­sa. Kylä on val­ta­kun­nal­li­ses­ti ar­vo­kas mai­se­ma-alue ja edus­taa Aa­pa-La­pin vaa­ran­rin­ne­ky­liä. Ve­ne­jär­vi on van­haa erä­a­lu­et­ta, jon­ne ih­mi­nen saa­pui riis­tan pe­räs­sä jo 9 000 vuot­ta sit­ten. Py­sy­vä asu­tus va­kiin­tui 1700-lu­vul­la, jol­loin pe­rin­tei­siä elin­kei­no­ja oli­vat maa- ja met­sä­ta­lous sekä po­ron­hoi­to. Kylä tun­ne­taan myös van­ha­na ter­va­ky­lä­nä.

Teurajärvi, asukkaita 71

Teu­ra­jär­vi on hiih­det­ty maa­il­man­kar­tal­le ky­läs­sä syn­ty­neen Pert­ti Teu­ra­jär­ven olym­pia- ja MM-mi­ta­leil­la. Teu­rak­si ja Yl­läk­sen ah­mak­si ni­met­ty hiih­tä­jä teki me­nes­tyk­sek­kään uran 1970- ja 1980-lu­vuil­la. Ko­la­ris­sa hiih­de­tään ny­ky­ään Teu­ran len­kil­lä ja pais­te­taan mak­ka­rat la­dun var­rel­la si­jait­se­val­la Ah­man­ko­lon laa­vul­la. Kylä si­jait­see Eu­roo­pan suu­rim­man aa­pa­suon, Teu­ra­vuo­man lai­dal­la. Pit­kos­puu­reit­ti eli Te­la­tie joh­taa Teu­ra­jär­vel­tä Kur­tak­koon ja Ve­ne­jär­vel­le. Rei­tin var­rel­la on kak­si luon­to­tor­nia, ja sen läh­tö­pai­kal­la on en­ti­söi­ty van­ha pi­ha­pii­ri ja kämp­pä. Ky­län maa­merk­ke­jä ovat Sal­men­pa­lon saha sekä ti­lauk­ses­ta kes­ti­kie­va­ri­na toi­mi­va Sal­men­pa­lon kie­va­ri.

Kurtakko, asukkaita 133

Hy­vän­tuu­li­sis­ta ke­sä­ra­veis­taan tun­net­tu kylä le­vit­täy­tyy Kur­tak­ko­jär­ven ran­nal­le ja Teu­ra­vuo­man aa­pa­suon lai­dal­le. Kylä on tun­net­tu myös maa- ja met­sä­ta­lou­des­taan. Isot tal­koo­työt ryt­mit­tä­vät ky­lä­läis­ten elä­mää: vä­lil­lä on hil­jai­se­loa, ja sit­ten koko kylä on mu­ka­na ka­tu­va­lo­jen, Kult­tuu­ri­päi­vien tai Kur­ta­kon ra­vien te­ke­mi­ses­sä. 14 ki­lo­met­rin mit­tai­nen pol­ku Kur­ta­kos­ta Teu­ra­jär­vel­le myö­täi­lee his­to­ri­al­lis­ta Te­la­tie­tä, joka ra­ken­net­tiin vuon­na 1878 Kur­ta­kon ja Ve­ne­jär­ven ky­lien vä­li­sek­si pos­tin­kan­to- ja kul­ku­rei­tik­si. 11 ki­lo­met­rin pit­kos­puu­rei­tin ra­hoit­ti Ve­nä­jän kei­sa­ril­li­nen se­naat­ti.

Hannukainen, asukkaita 23

Man­ner­jään su­la­mi­nen jää­kau­den jäl­keen jät­ti jäl­keen­sä An­cy­lus-jär­ven, jon­ka ran­ta si­jait­si 10 000 vuot­ta sit­ten Han­nu­kai­sen ky­län tie­noil­la. Hyl­kei­den ja peu­ro­jen pe­räs­sä alu­eel­le va­el­si myös ih­mi­nen, ja lä­hei­sen Sai­vo­jär­ven ym­pä­ril­lä voi yhä näh­dä mui­nai­sia peu­ran­pyyn­ti­kuop­pia. Han­nu­kai­sen ky­län hal­ki vir­taa­va Äkäs­jo­ki ja sii­hen las­ke­va Ku­er­jo­ki ovat me­ri­tai­me­nen tär­keim­piä ku­tu­paik­ko­ja. Han­nu­kai­ses­ta kään­tyy tie Pa­ka­sai­vol­le eli La­pin hel­vet­tiin. Pa­ka­sai­vo si­jait­see Muo­ni­on kun­nas­sa, mut­ta sin­ne on hel­poin löy­tää Han­nu­kai­ses­ta. Sy­väl­lä kan­jo­nis­sa on jär­vi, jota mui­nai­set asuk­kaat pi­ti­vät py­hä­nä paik­ka­naan.

Luosu, asukkaita 20

Ai­ka­naan Luo­su tun­net­tiin ni­mel­lä Luos­sa, joka tar­koit­taa loh­ta. Kau­niit mai­se­mat, ka­lai­sa jär­vi ja ym­pä­röi­vien erä­mai­den riis­ta ovat hou­kut­ta­neet vä­keä jär­ven ran­noil­le sa­to­jen vuo­sien ajan. En­ti­sai­kaan toi­meen­tu­lon ta­ka­si­vat ter­van­polt­to, po­ron­hoi­to ja maa­ta­lous. Äkäs­jo­ki toi­mi kul­je­tus­reit­ti­nä; maan­tie­yh­teys avau­tui vas­ta 1960-lu­vun lo­pul­la. Säh­kö­lin­ja ra­ken­net­tiin 1975. Luo­sus­sa asuu kym­me­ni­sen per­het­tä, li­säk­si alu­eel­la on kym­me­niä va­paa-ajan asun­to­ja sekä vi­re­ää yri­tys­toi­min­taa.

Ylläsjärvi, asukkaita 300

Vuon­na 1771 pe­rus­tet­tu Yl­läs­jär­vi on Ko­la­rin vilk­kaim­pia mat­kai­lu­ky­liä. Kylä le­vit­täy­tyy kah­den kun­nan alu­eel­le, Kit­ti­län Möyk­ky­seen ja Ko­la­riin. Kylä on port­ti tun­tu­reil­le ja kan­sal­lis­puis­toon, ja ky­län kaut­ta kul­kee pal­jon ih­mi­siä Kit­ti­lään, Ko­la­riin ja Jau­ho­jär­ven kaut­ta myös Ro­va­nie­mel­le. Mat­kai­lun an­si­os­ta Yl­läs­jär­vel­lä on ko­ko­aan isom­man ky­län pal­ve­lut.

Äkäslompolo, asukkaita 700

En­sim­mäi­set ky­län asuk­kaat 1700–1800-lu­vuil­la har­joit­ti­vat met­säs­tys­tä, ka­las­tus­ta ja kar­ja­ta­lout­ta. En­sim­mäi­set tu­ris­tit löy­si­vät Yl­läk­sen ja Äkäs­lom­po­lon 1930-lu­vul­la, ja mat­kai­lus­ta al­koi ke­hit­tyä ajan ku­lu­es­sa ky­län ja koko kun­nan pää­e­lin­kei­no. Mo­nis­ta muis­ta mat­kai­lu­kes­kuk­sis­ta poi­ke­ten tääl­lä tu­ris­mi syn­tyi van­han ky­län si­säl­le. Ky­läs­sä vie­rai­lee vuo­sit­tain tu­han­sia mat­kai­li­joi­ta. Kylä on tun­net­tu myös iki­vih­reis­tä lau­luis­ta, joi­ta Rei­no He­lis­maa ja Ta­pio Rau­ta­vaa­ra kir­joit­ti­vat 1950-lu­vul­la viet­tä­es­sään hiih­to­lo­mi­aan Äkäs­lom­po­los­sa 1950-lu­vul­la.