Kuukkeli kysyi: Keitä te olette te uudet kuntalaiset

”Hy­vän ton­tin löy­ty­mi­nen ede­saut­toi ra­ken­nu­sin­toa. Kun työ­pai­kat­kin var­mis­tui­vat mo­lem­mil­le, muut­to­pää­tös oli help­po teh­dä. Tääl­tä ei tar­vit­se läh­teä min­ne­kään erik­seen, kaik­ki har­ras­tuk­set ja va­paa-ajan rie­mut löy­ty­vät heti ul­ko-ovel­ta. Yl­läk­sen alu­eel­la on help­po elää ja ol­la sa­man­hen­kis­ten ul­koil­maih­mis­ten kes­kuu­des­sa. Tääl­lä on kaik­ki tar­vit­ta­va. Plus­sa­na on ly­hyt mat­ka Nor­jan ja Ruot­sin tun­tu­reil­le.”

Kuuk­ke­li ky­syi Ko­la­riin vii­meis­ten seit­se­män vuo­den ai­ka­na muut­ta­neil­ta, mikä hei­dät sai va­lit­se­maan juu­ri Ko­la­rin. Ky­se­lyyn osal­lis­tui 142 vas­taa­jaa, jois­ta suu­rin osa oli tyy­ty­väi­siä rat­kai­suun­sa – heis­tä yli puo­let us­koi, et­tä asuu Ko­la­ris­sa vie­lä vii­den vuo­den pääs­tä­kin.

Osa vas­taa­jis­ta oli ot­ta­nut hy­pyn tun­te­mat­to­maan, osal­la oli kos­ke­tus­pin­taa Ko­la­riin lo­ma­mat­ko­jen tai mök­kei­lyn kaut­ta, moni tuli työn pe­räs­sä, jo­ku­nen rak­kau­den. Jouk­koon mah­tui myös muu­ta­ma pa­luu­muut­ta­ja.

Ko­ro­na­pan­de­mi­al­la ja etä­työ­suo­si­tuk­sil­la on ol­lut oma roo­lin­sa Ko­la­rin vä­ki­lu­vun kas­vus­sa. Mel­kein puo­let vas­taa­jis­ta oli muut­ta­nut Ko­la­riin ko­ro­na-ai­kaan.

Luonto, ympäristö, harras­tus­mah­dol­li­suudet

Ky­se­lyn ide­oi ja sen laa­ti­mi­ses­sa Kuuk­ke­lia avus­ti eri­kois­tut­ki­ja, fi­lo­so­fi­an toh­to­ri Mik­ko Jo­ki­nen. Jo­ki­nen muut­ti Ko­la­riin vuon­na 1998.

– Tu­lin sil­loin töi­den pe­räs­sä Met­sän­tut­ki­mus­lai­tok­sel­le, ny­kyi­sel­le Luon­non­va­ra­kes­kuk­sel­le. Ju­nan­tuo­ma siis. Olin kyl­läs­ty­nyt ve­ti­siin tal­viin, il­mas­ton­muu­tos ah­dis­ti jo sil­loin. Olen sa­no­nut­kin ole­va­ni en­sim­mäi­sen pol­ven il­mas­to­pa­ko­lai­nen, Jo­ki­nen to­te­aa.

Mikko Jokinen tuli vuonna 1998 Kolariin kahdeksi vuodeksi ja asuu yhä Kolarissa.

Jo­ki­nen asui pit­kään Ko­la­rin kir­kon­ky­läl­lä ja saa­res­sa. Aja­tus tu­ris­ti­kes­kuk­ses­sa asu­mi­ses­ta tun­tui hä­nes­tä sil­loin vie­raal­ta. Nyt tu­ris­ti­kes­kus on alue, joka Ko­la­ris­sa ve­tää jat­ku­vas­ti uut­ta vä­keä. Ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta 80 pro­sent­tia on muut­ta­nut tun­tu­ri­ky­liin eli Äkäs­lom­po­loon tai Yl­läs­jär­vel­le.

– Mie­len­kiin­tois­ta on myös se, et­tei enää voi­da pu­hua ju­nan­tuo­mis­ta sa­nan to­tu­tus­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Muut­ta­jia vir­taa Ko­la­riin vä­hän kaik­ki­al­ta, ei pel­käs­tään ete­läs­tä. Mi­kään tiet­ty pos­ti­nu­me­ro­a­lue ei nous­sut eri­tyi­ses­ti esil­le. 62 pro­sent­tia muut­ti Poh­jois-Poh­jan­maan ja Kai­nuun ete­lä­puo­lel­ta, ja jopa kol­ma­so­sa La­pin maa­kun­nan si­säl­tä, Jo­ki­nen sum­maa.

Jo­ki­nen asuu ny­ky­ään Äkäs­lom­po­los­sa.

– Os­tim­me ta­lon tääl­tä, kos­ka kiin­teis­tö säi­lyt­tää ar­von­sa. Yl­läk­sel­lä on myös Ko­la­rin par­haat la­dut ja kan­sal­lis­puis­tos­sa luon­to säi­ly­nyt.

Ei­kä hän ole yk­sin miel­ty­mys­ten­sä kans­sa. 66 pro­sent­tia tun­tu­ri­a­lu­eel­le muut­ta­neis­ta nos­ti har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det syyk­si muu­tol­leen. Muil­le alu­eil­le Ko­la­rin kun­nas­sa muut­ta­neis­ta vain 38 pro­sent­tia ko­kee har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det tär­ke­äk­si ve­to­voi­ma­te­ki­jäk­si.

Luon­to ja ym­pä­ris­tö nou­si­vat kai­kis­ta ve­to­voi­ma­te­ki­jöis­tä kiis­tat­to­mik­si yk­kö­sik­si.

”Ha­lu­sin puh­taan luon­non ää­rel­le, pois kau­pun­gis­ta ja ete­läs­tä, jos­sa ei ole ai­na kun­non vuo­de­nai­ko­ja.”

”Ko­la­rin alu­eel­la on kaik­ki mitä tar­vit­sen ja mikä on mi­nul­le tär­ke­ää – luon­to, rau­ha ja ti­laa ol­la, mo­ni­puo­li­set liik­ku­mis- ja lii­kun­ta­mah­dol­li­suu­det kaik­ki­na vuo­de­nai­koi­na. Äkäs­lom­po­los­sa on pie­nen ky­län tun­nel­maa, mut­ta kui­ten­kin riit­tä­väs­ti pal­ve­lui­ta.”

”Yl­läk­sen alu­een luon­to ja tun­tu­rit. Mie­le­tön hiih­to­la­tu­rei­tis­tö, upe­at ke­sä­po­lut, las­ket­te­lu­mah­dol­li­suu­det, muu La­pin ym­pä­ris­tö lä­het­ty­vil­lä. Kii­reet­tö­myys.”

– Täs­sä­kin on ti­las­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vä ero sil­lä, asuu­ko tun­tu­ri­ky­lis­sä vai muu­al­la. Tun­tu­ri­ky­lis­sä asu­vis­ta 84 pro­sent­tia va­lit­si luon­non ja ym­pä­ris­tön ve­to­voi­ma­te­ki­jäk­si, muu­al­la asu­vis­ta 56 pro­sent­tia, Jo­ki­nen sa­noo.

– Kos­ka luon­to ja ym­pä­ris­tö on yli­voi­mai­ses­ti tär­kein ve­to­voi­ma­te­ki­jä, juu­ri sii­tä kan­nat­taa Ko­la­ris­sa pi­tää huol­ta ei­kä me­net­tää sitä, hän li­sää.

Työt järjestyvät, asunto vaikeampi rasti

Ve­to­voi­ma­te­ki­jöi­den kär­ki­ka­hi­noi­hin yl­si myös palk­ka­työ. Työn mer­ki­tys ko­ros­tui en­ti­ses­tään avo­vas­tauk­sis­sa.

”Työ­nan­ta­ja­ni ei enää vaa­di ole­maan vii­koit­tain toi­mis­tol­la. Asun mie­luum­min oma­ko­ti­ta­los­sa Ko­la­ris­sa kuin yk­si­ös­sä kau­pun­gis­sa.”

”Tu­lin alun­pe­rin se­son­ki­työn­te­ki­jäk­si. Tar­koi­tuk­se­na oli läh­teä ke­vääl­lä ta­kai­sin ete­lään, mut­ta pää­dyin­kin jää­mään tän­ne.”

”Teen työk­se­ni ra­ken­nus­hom­mia, nii­tä hom­mia riit­tää.”

Moni vas­taa­ja ker­toi tul­leen­sa käy­mään se­son­ki­töis­sä tai te­ke­mään mää­rä­ai­kais­ta si­jai­suut­ta, mut­ta me­net­tä­neen­sä sen ai­ka­na sy­dä­men­sä alu­eel­le ja jää­neen­sä py­sy­väs­ti. Sa­mal­la vas­taa­jat ovat huo­man­neet, et­tei ylei­nen kä­si­tys tun­tu­ri­a­lu­een se­son­ki­luon­tei­suu­des­ta pi­dä­kään paik­kaan­sa: töi­tä ja ih­mi­siä riit­tää jo­kai­seen vuo­de­nai­kaan.

Jo­ki­nen to­te­aa, et­tä ky­se­lyn tu­los­ten myö­tä yk­si hä­nen en­nak­ko-ole­tuk­sis­taan työn suh­teen mur­tui.

– Mi­nul­la oli mie­li­ku­va, et­tä on pal­jon tyyp­pe­jä, jot­ka tu­le­vat ja pe­rus­ta­vat yri­tyk­sen, mut­ta täs­sä vas­taa­ja­po­ru­kas­sa hei­tä on­kin vain 9 pro­sent­tia. Enem­män on duu­na­rei­ta.

Työn mer­ki­tys nou­si sel­ke­äs­ti esil­le myös, kun ky­syt­tiin, sai­ko jo­kin asia epä­röi­mään muut­toa. Lo­pul­ta työl­lis­ty­mi­nen oli kui­ten­kin ko­et­tu yl­lät­tä­vän hel­pok­si. Suu­rim­mat huo­let liit­tyi­vät asu­mi­seen. Ko­la­rin kun­nan asun­to­ti­lan­tees­ta vas­taa­jil­la ei ol­lut lii­em­min hy­vää sa­not­ta­vaa.

”Omaa asun­toa oli vai­kea saa­da. Asun­to vii­mein löy­tyi, mut­ta se­kin on loma-asun­to.”

”Muut­toa hi­das­ti asun­to­tar­jon­nan vä­hyys. Kun asun­to löy­tyi, muut­to ta­pah­tui epä­röi­mät­tä.”

”Asun­to­pu­la. Ko­la­rin ky­läl­lä ta­lo­jen vuok­ra ja myyn­ti­hin­nat edul­li­sia mut­ta pal­ve­lut mi­tät­tö­miä/nii­tä ei ole, kun taas Yl­läs/Äkäs­lom­po­lo myy­tä­viä ta­lo­ja ei ole ja vuok­ra-asun­to­jen hin­nat ovat lii­an kor­kei­ta.”

”Huo­no asun­to­ti­lan­ne Yl­läk­sel­lä. Edel­leen ih­met­te­len mik­si tun­tu­ri­ky­lien asun­to­ti­lan­net­ta ei pa­ran­ne­ta ja muu­te­ta kaa­voi­tus­ta niin, et­tä tän­ne voi­si ra­ken­taa py­sy­vän ko­din ki­val­le pai­kal­le ei­kä vain loma-asun­to­ja. Täl­lä het­kel­lä par­haat va­paat ton­tit ovat kaik­ki loma-asun­noil­le.”

Mo­nis­sa vas­tauk­sis­sa pai­no­tet­tiin, et­tä ha­lut­tiin ni­men omaan muut­taa tun­tu­ri­ky­liin, ei muu­al­le Ko­la­riin.

Kunnal­lis­po­li­tiikka, kaivos ja kylien väliset väännöt

Mi­ten asu­mi­nen ja elä­mi­nen Ko­la­ris­sa on sit­ten su­ju­nut?

Osas­sa vas­tauk­sis­sa moi­tit­tiin ter­veys­pal­ve­lui­ta, osas­sa ke­hut­tiin – pal­ve­lut ovat au­tot­to­mal­le lii­an kau­ka­na, mut­ta toi­saal­ta ham­mas­hoi­toon ja mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­hin on hel­pom­pi pääs­tä kuin ete­läs­sä. Tun­tu­ri­ky­lien elin­tar­vi­ke­liik­kei­den hin­ta­ta­soa pi­det­tiin kal­lii­na, mut­ta sa­mal­la to­det­tiin, et­tä asi­oi­da voi myös Kit­ti­läs­sä tai Ko­la­rin kir­kon­ky­läl­lä.

Esil­le nou­si myös kun­nal­lis­po­li­tiik­ka ja ky­lien vä­li­set vään­nöt: pie­nes­sä kun­nas­sa kun­nan pää­tök­sen­te­kop­ro­ses­sien ko­e­taan tu­le­van ihol­le.

Ky­se­lys­sä ei ky­syt­ty erik­seen, mik­si vas­taa­ja ei us­ko asu­van­sa Ko­la­ris­sa enää vii­den vuo­den pääs­tä (7 %). Syi­tä sii­hen saat­taa ol­la mo­nia, ai­na ei edes hen­ki­lös­tä it­ses­tään riip­pu­vai­sia. 37 pro­sent­tia ei tien­nyt, asuu­ko enää vii­den vuo­den pääs­tä Ko­la­ris­sa. Avo­vas­tauk­sis­sa suu­rim­mak­si epä­var­muus­te­ki­jäk­si jää­mi­sel­le nos­tet­tiin kai­vos­han­ke.

”Ko­la­rin kun­nas­sa ah­dis­taa kai­vos­myön­tei­syys ja his­to­ri­aan kat­so­mi­nen sen si­jaan, et­tä in­no­voi­tai­siin yh­des­sä tu­le­vaa.”

”Kai­vok­sen tu­le­mi­nen mie­ti­tyt­ti en­nen muut­toa. Ja edel­leen mie­ti­tyt­tää. Jos kai­vos tu­lee, minä luul­ta­vas­ti läh­den.”

”Kai­vos­han­ke ai­heut­taa ison epä­var­muu­den lä­hi­ky­lien ja mat­kai­lun tu­le­vai­suu­den suh­teen. Mah­dol­li­nen kai­vos­han­ke saat­taa vai­kut­taa myös omiin edel­ly­tyk­sii­ni asua jat­kos­sa Ko­la­ris­sa.”

Vas­taa­jis­ta yk­si ker­toi muut­ta­neen­sa Ko­la­riin, kos­ka puo­li­so työl­lis­tyi kai­vos­hank­kees­sa.

Suu­rin osa vas­taa­jis­ta kui­ten­kin il­moit­ti tie­tä­vän­sä jo muut­toa suun­ni­tel­les­saan, min­kä­lai­seen kun­taan on muut­ta­mas­sa ja odo­tuk­set oli­vat lin­jas­sa to­del­li­suu­den kans­sa. Yli 50 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta us­koi­kin asu­van­sa Ko­la­ris­sa vie­lä vii­den vuo­den pääs­tä.

Poikamiesten paratiisi?

Kun tar­kas­te­lee pit­kä­ai­kais­ta ke­hi­tys­tä, Ko­la­rin kun­nan vä­ki­lu­ku on py­sy­nyt pit­kään plus mii­nus nol­la­na.

– Se­kin on ihan hyvä, kun ver­taa mui­hin La­pin kun­tiin, jois­sa vä­ki­lu­vun ke­hi­tys on ol­lut ta­sais­ta las­kua, Jo­ki­nen to­te­aa.

Kos­ka ky­se­lyn vas­taa­jis­ta 75 pro­sent­tia oli nai­sia ja yli 70 pro­sent­tia 25–44-vuo­ti­ai­ta, ky­syim­me Ko­la­rin kun­nas­ta muut­ta­ja­tie­to­ja, jois­ta kä­vi­si tar­kem­min sel­vil­le kaik­kien muut­ta­jien ikä­haa­ruk­ka ja on­ko muut­to­lii­ken­ne nais­voit­tois­ta.

– Ylei­ses­ti ot­ta­en ei voi sa­noa, et­tä nai­set vas­tai­si­vat enem­män kuin mie­het. Joko ky­se­ly on jos­tain syys­tä he­rät­tä­nyt enem­män nais­ten mie­len­kiin­toa vas­ta­ta tai sit­ten asum­me poi­ka­mies­ten pa­ra­tii­sis­sa, Jo­ki­nen hy­mäh­tää.

Ko­la­rin kun­ta käyt­tää seu­ran­taan Ti­las­to­kes­kuk­sen Paa­vo-jär­jes­tel­mää. Paa­vo-jär­jes­tel­mäs­tä saim­me Ko­la­rin net­to­vä­es­tö­muu­tok­sen vuo­sil­ta 2015–2020, mut­ta sen tuo­reem­paa tie­toa ei löy­ty­nyt, ei­kä myös­kään tie­to­ja su­ku­puo­len ja iän mu­kaan eri­tel­tyi­nä.

– Paa­vo ei ker­ro luo­tet­ta­vas­ti ky­lä­ta­sol­la, kuin­ka vä­es­tö­muu­tos ta­pah­tuu, mikä on on­gel­ma Ko­la­rin kun­nan vä­es­tö­ke­hi­tyk­sen ja ve­to­voi­mai­suu­den ym­mär­ryk­sen kan­nal­ta, Jo­ki­nen sa­noo.

Hyvin selvitty

Kuuk­ke­li ky­syi myös Ko­la­rin vt. kun­nan­joh­ta­ja Han­nu Haa­pa­lal­ta, mikä on kun­nan nä­ke­mys sii­tä, mik­si Ko­la­ri ve­tää vä­keä.

– Ra­ken­ta­mi­seen ja tont­tei­hin liit­ty­vä asi­a­kas­pal­ve­lu, lii­ken­neyh­tey­det, har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det ja tun­tu­ri­kou­lut vai­kut­ta­vat muut­to­a­si­aan var­mas­ti po­si­tii­vi­ses­ti, Haa­pa­la poh­ti.

– Kun­ta sel­vi­si kyl­lä hy­vin tois­sa vuo­den liki sa­dan hen­gen tu­los­ta. Muu­ton vai­ku­tus nä­kyy käy­tän­nös­sä päi­vä­hoi­dos­sa en­sim­mäi­se­nä, hän jat­kaa.

– Hi­das­tee­na muu­toil­le on tie­ten­kin asun­to­jen, eten­kin vuok­ra-asun­to­jen, puu­te.

Haa­pa­lan mu­kaan Ko­la­rin kun­nas­sa ei ole var­si­nai­ses­ti käy­ty kes­kus­te­lua sii­tä, kuin­ka kun­taan hou­ku­tel­tai­siin li­sää muut­ta­jia.

– Ra­hal­li­nen hou­ku­tin voi ol­la jol­la­kin maan alu­eel­la pai­kal­laan­kin, ja jois­sain kun­nis­sa eri­lai­sia sel­lai­sia on käy­tös­sä. Hou­kut­ti­men ar­vo lie­nee pit­käl­ti sym­bo­li­nen, sil­lä muut­to si­nän­sä on iso ja kal­lis­kin asia.

----------------------------------------

Linda Hakala menetti sydämensä Äkäslompololle.

Opettajana Äkäslompolossa

Lin­da Ha­ka­la on syn­ty­jään Poh­jois-Poh­jan­maal­ta Yli­vies­kas­ta ja kas­va­nut Kok­ko­las­sa. Lin­da muut­ti Äkäs­lom­po­loon vuon­na 2018 ja työs­ken­te­lee Äkäs­lom­po­lon ala-as­teel­la opet­ta­ja­na.

“Opis­ke­lin Ro­va­nie­mel­lä ja ajat­te­lin, et­tä ha­lu­an jo­hon­kin pie­neen ky­lään ja pie­neen kou­luun, jon­ne­kin mis­sä voi las­kea mä­kiä. Läh­din Ru­kal­le, jos­sa tein gra­dua. Ru­kal­ta muu­tin Yl­läk­sel­le poi­ka­ys­tä­vä­ni mat­kas­sa. Ko­la­ris­sa ei ol­lut au­ki työ­paik­ko­ja, ja gra­du­kin oli vie­lä kes­ken, mut­ta lai­toin Äkäs­lom­po­lon kou­luun apu­lais­reh­to­ri Ou­ti Ko­lil­le vies­tiä, et­tä voin teh­dä si­jai­suuk­sia, jos on tar­vet­ta. Sain mel­kein heti töi­tä ja tänä ke­vää­nä lo­pul­ta va­ki­tui­sen vi­ran. Suh­de sil­loi­sen poi­ka­ys­tä­vä­ni kans­sa päät­tyi, mut­ta minä olin jo ko­tiu­tu­nut paik­ka­kun­nal­le, jo­ten jäin tän­ne.”

“Asuim­me alus­sa poi­ka­ys­tä­vä­ni vuok­ra-asun­nos­sa, mut­ta kun ero­sim­me, ryh­dyin asun­non ha­kuun. Asun­non suh­teen kävi tuu­ri. Kuu­kau­den ajan mi­nul­la tai­si ol­la il­moi­tus To­ris­sa ja sit­ten sain yh­tey­de­no­ton va­paas­ta vuok­ra­mö­kis­tä. Ajan­koh­ta oli asun­non haul­le hyvä, oli elo­kuu, ei­kä se­son­ki ol­lut vie­lä al­ka­nut. Mök­ki on vä­hän syr­jäs­sä, mut­ta mat­ka on kui­ten­kin sen ver­ran ly­hyt, et­tä voin pyö­räil­lä töi­hin.

“Äkäs­lom­po­lo ei eh­kä ole se alun­pe­rin ajat­te­le­ma pie­ni kylä, mut­ta sil­ti mie­lei­nen. Täs­sä on iso kan­sal­lis­puis­to ja luon­toa, pal­jon paik­ko­ja, jois­sa saa liik­kua omas­sa rau­has­sa. Tyk­kään, kun on met­sää ym­pä­ril­lä, ja olen tot­tu­nut sii­hen, et­tei­vät kaik­ki pal­ve­lut ole ai­van lä­hel­lä.”

“Vai­kein­ta on eh­kä ol­lut se, kuin­ka löy­tää tääl­tä ne omat ih­mi­set. Har­ras­tuk­sis­sa ta­paa ih­mi­siä, jo­ten läh­din mu­kaan eri­lai­siin har­ras­tuk­siin, esi­mer­kik­si kan­sa­lai­so­pis­ton sir­kuk­seen. Nyt kun vuo­sia on ku­lu­nut jo nel­jä, on ys­tä­viä ja me­ne­mis­tä.”

----------------------------------------

Linda ja Niklas Euren ovat löytäneet juuri heille sopivan kodin Kolarin kirkonkylältä.

Sanomme kirkonkylää Muumilaaksoksi

Lin­da ja Nik­las Eurén muut­ti­vat Ko­la­rin kir­kon­ky­läl­le vuon­na 2020. Lin­da on syn­ty­jään­Sa­ta­kun­nas­ta Eu­ra­jo­el­ta, Nik­las Hei­no­las­ta. Lin­da työs­ken­te­lee sii­voo­ja­na päi­vä­ko­dis­sa, Nik­lak­sel­la on oma ää­ni­a­lan yri­tys.

N: “Minä olen asu­nut vä­hän kaik­ki­al­la, olen kier­tä­nyt maa­il­maa ai­ka pal­jon. Lin­dan ta­pa­sin vuon­na 2014 Po­ris­sa.”

L: “Mi­nun van­hem­mil­la­ni oli Enon­te­ki­öl­lä mök­ki, ja olen pik­ku­vau­vas­ta saak­ka viet­tä­nyt kaik­ki lo­ma­ni La­pis­sa. Ve­din Nik­lak­sen mu­ka­na­ni Lap­piin ja Nik­las ra­kas­tui poh­joi­seen.”

N: “Mi­nua tai­si pur­ra la­pin­kär­pä­nen – tai sääs­ki…”

L: “Asuim­me en­sin vuo­den So­dan­ky­läs­sä ja teim­me mo­lem­mat töi­tä ho­tel­lis­sa.

N: “So­dan­ky­läs­sä oli haus­kaa, mut­ta en näh­nyt it­se­ä­ni tu­le­vai­suu­des­sa pal­ve­lu­a­lal­la. Mi­nul­la on myös IT-puo­len kou­lu­tus, mut­ta se­kään ei tun­tu­nut omal­ta. Muu­tim­me So­dan­ky­läs­tä Tur­kuun, jos­sa aloi­tin elo­ku­va-alan opin­not. Val­mis­tuin ää­ni­puo­lel­le.”

L: “Jou­lu­kuus­sa 2019 ryh­dyim­me miet­ti­mään, mis­sä ha­lu­ai­sim­me asua. Vie­tim­me niin pal­jon ai­kaa poh­joi­ses­sa, et­tä tun­tui jär­ke­väm­mäl­tä muut­taa sin­ne kuin ajaa koko ajan edes­ta­kai­sin. Ryh­dyim­me et­si­mään myyn­nis­sä ole­via ta­lo­ja ja Ko­la­ri tuli sitä kaut­ta vas­taan. Ko­la­ri tun­tui so­pi­val­ta, Yl­läs oli en­tuu­des­taan tut­tu ja ra­kas­tam­me alu­een luon­toa. Vaih­to­eh­toi­sia ta­lo­ja oli kol­me, mut­ta kun en­sim­mäi­se­nä näim­me tä­män, tie­sim­me, et­tä se on sii­nä. Ajoim­me kir­kon­ky­län rait­tia ja siel­lä ei ol­lut oi­kein mi­tään – se oli juu­ri sitä, mitä haim­me. Talo on lä­hel­lä kir­jas­toa, se on lu­ku­tou­kil­le tär­ke­ää .”

L: “Minä olin al­kuun töis­sä kes­kus­keit­ti­ös­sä, nyt päi­vä­ko­dis­sa sii­voo­ja­na. Tie­sin, et­tä työl­lis­tyn mis­sä ta­han­sa. Nik­lak­sen uran nou­su huo­let­ti enem­män.

N: “Oli suu­ri mys­tee­ri, mi­ten mi­nun työ­ni läh­te­vät liik­keel­le. Olen kui­ten­kin työl­lis­ty­nyt yl­lät­tä­vän hy­vin. Olen eri­kois­tu­nut ark­ti­seen ää­ni­maa­il­maan ja teh­nyt ää­niä muun mu­as­sa lu­kui­siin elo­ku­vap­ro­duk­ti­oi­hin.”

L: “Olem­me sa­tap­ro­sent­ti­sen tyy­ty­väi­siä elä­määm­me tääl­lä. Ko­la­ri on meil­le mah­dol­li­suuk­sien ih­me­maa. Sa­nom­me Ko­la­rin kir­kon­ky­lää Muu­mi­laak­sok­si. Se on niin tur­val­li­sen tun­tui­nen. Sym­paat­ti­nen kylä ja sym­paat­ti­sia ih­mi­siä.”

N: “Pie­nes­sä ky­läs­sä asi­at ovat myös hel­pom­pia ja ih­mi­set aut­ta­vai­sia.”

----------------------------------------

Marko muutti Kolariin seosnkitöiden perässä ja päätti jäädä pysyvästi.

Matkailu työllistää ylläsjärveläisen ympärivuotisesti

Mar­ko Uu­si­ta­lo on ko­toi­sin Ikaa­li­sis­ta. Yl­läs­jär­vel­le hän muut­ti Tam­pe­reen ku­pees­ta Ylö­jär­vel­tä. Mar­ko on va­ki­tui­ses­ti töis­sä Lap­land Ho­tel Saa­gas­sa.

”Ikaa­li­nen on pie­ni, rau­hal­li­nen paik­ka asua. Viih­dyin siel­lä. Ylö­jär­vel­le muu­tet­tu­a­ni kä­vin töis­sä Tam­pe­reel­la. Siel­lä taas oli sen ver­ran pal­jon vils­ket­tä, et­tä aloin kai­va­ta rau­hal­li­sem­paan paik­kaan. Tam­pe­reel­la sain ide­an, et­tä läh­de­tään­päs ko­kei­le­maan Lap­pia. Olin ai­em­min käy­nyt vain Ru­kal­la.”

”Tu­lin Yl­läs­jär­vel­le en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 2018 lop­pi­ai­sen jäl­keen. Tein ke­vään ko­kin töi­tä Saa­gas­sa, mut­ta ke­säk­si läh­din hom­miin sa­ta­ma­ra­vin­to­laan Tam­pe­reel­la. Tu­lin ta­kai­sin Yl­läs­jär­vel­le tal­vek­si 2019. Sii­tä saak­ka olen asu­nut tääl­lä ym­pä­ri vuo­den. Ke­säl­lä 2020 oli ko­ro­nan ta­kia epä­va­kaa­ta ai­kaa ja ho­tel­li oli kiin­ni. Sil­loin työs­ken­te­lin Tai­gas­sa.”

”Töi­tä on riit­tä­nyt ym­pä­ri vuo­den. Tal­vel­la on kii­rei­sem­pää, ei­kä eh­di niin pal­jon har­ras­ta­maan. Pi­dän muu­ten­kin enem­män ke­säs­tä. Sil­loin va­el­te­len tun­tu­reil­la ja pyö­räi­len. Tämä luon­to ja mai­se­mat ovat hie­no­ja. Ja ih­mi­set tääl­lä ovat avu­li­ai­ta ja lup­sa­koi­ta. Töi­den kaut­ta olen kas­vat­ta­nut ver­kos­toa ja ys­tä­vä­pii­riä. Tääl­lä on pal­jon sa­man­hen­ki­siä ih­mi­siä.”

”Os­tin pa­ri­ta­lon puo­lik­kaan jo en­nen va­ki­tuis­ta työ­paik­kaa. Ajat­te­lin, et­tä vaik­ka en jäi­si­kään, ha­lu­an Yl­läk­sel­le tu­ki­pis­teen. Oma asun­to on tär­keä. Mo­nen hen­gen henk­su­kämp­piä ei jak­sa kuin kor­kein­taan en­sim­mäi­sen se­son­gin.

”Tu­lin avoi­min mie­lin ja olen tyy­ty­väi­nen elä­mää­ni tääl­lä, en täl­lä het­kel­lä kai­paa muu­al­le. ”

----------------------------------------

Nathalien suurin epävarmuus Kolariin muutossa on ollut työllistyminen.

Paluumuuttajana rakkauden perässä Sieppijärvelle

Lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa Ko­la­ris­sa asu­nut ja sit­tem­min Ro­va­nie­mel­le aset­tu­nut Nat­ha­lie Kos­ken­nie­mi ra­kas­tui siep­pi­jär­ve­läi­seen mie­heen ja päät­ti muut­taa ta­kai­sin Ko­la­riin – vaik­ka jos­kus van­noi, et­tei kos­kaan pa­laa.

“Olen asu­nut Ko­la­rin­saa­res­sa ai­ka­lail­la koko lap­suu­te­ni, ne­li­vuo­ti­aas­ta saak­ka. Sitä en­nen asuim­me Äkäs­lom­po­los­sa. Äi­ti­ni on tääl­tä läh­töi­sin. Lu­ki­on jäl­keen muu­tin Ou­luun. Oli kau­hea hin­ku pääs­tä muu­al­le ja van­noin, et­ten kos­kaan iki­kuu­na päi­vä­nä tule ta­kai­sin. Kävi kui­ten­kin niin, et­tä piti men­nä kau­as, et­tä näki lä­hel­le. Opin ar­vos­ta­maan sitä, mitä tääl­lä on.”

“Ou­lus­ta muu­tin Ro­va­nie­mel­le. Sil­loin ta­pa­sin ne­tis­sä ny­kyi­sen avi­o­mie­he­ni. Jos sii­nä mie­hen il­moi­tuk­ses­sa oli­si lu­ke­nut paik­ka­kun­ta, en ta­kuul­la oli­si ot­ta­nut yh­teyt­tä, mut­ta sii­nä luki vain Lap­pi. Sel­vi­si, et­tä olim­me ol­leet rin­nak­kais­luo­kil­la ylä­as­teel­la, mut­ta em­me tun­te­neet toi­si­am­me.”

“Opis­ke­lin Ro­va­nie­mel­lä op­pi­so­pi­muk­sel­la trim­maa­jak­si. Mie­hel­lä­ni oli va­ki­työ ja talo Siep­pi­jär­vel­lä, minä hain paik­kaa­ni. Lo­pul­ta muu­tin mie­he­ni luo ja kul­jin vuo­den Ro­va­nie­mel­lä töis­sä. Kun sain am­mat­ti­tut­kin­non, ir­ti­sa­nou­duin ja jäin py­sy­väs­ti Ko­la­riin. Suo­ri­tin työ­voi­ma­kou­lu­tuk­se­na ko­kin tut­kin­non ja tein sa­mal­la trim­me­jä.

“Alus­sa oli tosi han­ka­laa. Tun­tui, et­tä olen jol­lain ta­paa epä­on­nis­tu­nut elä­mäs­sä­ni, kun en ole pääs­syt kau­em­mak­si. En tie­dä, mis­tä se kum­pu­aa, et­tä oli­si hie­nom­paa asua Ete­lä-Suo­mes­sa. En­sim­mäi­set pari vuot­ta mi­nul­la oli jal­ka oven ra­os­sa koko ajan. Kun Siep­pi­jär­ven ky­lä­kaup­pa lo­pet­ti ja ol­tiin puo­li vuot­ta il­man kaup­paa, tun­tui, et­tä ei saa­ke­li, koh­ta sam­muu vii­mei­nen­kin savu.”

“Työl­lis­ty­mi­nen ras­sa­si eni­ten. Ar­vo­tan it­se­ni työn kaut­ta, mi­nul­le on han­ka­laa ol­la työt­tö­mä­nä. Vuon­na 2018 pe­rus­tin oman yri­tyk­se­ni ja nyt teen pää­työ­nä trim­maa­jan työ­tä. Va­ki­tuis­ta asi­a­kas­kun­taa al­kaa ol­la hy­vin. Käyn edel­leen Ro­va­nie­mel­lä te­ke­mäs­sä trim­me­jä pari ker­taa vii­kos­sa.”

“Vä­lil­lä haa­vei­len, et­tä oli­sin lä­hem­pä­nä kau­pun­kia, siel­lä on ne omat hu­vi­tuk­sen­sa, mut­ta kun meil­lä kas­va­te­taan koi­ria, tämä on ihan­teel­li­nen paik­ka elää. On lää­niä ei­kä naa­pu­ria vie­res­sä.”