Muuttajia virtaa Kolariin vähän kaikkialta, ei pelkästään etelästä. Mikään tietty postinumeroalue ei noussut erityisesti esille. Yli puolet uskoi, että asuu Kolarissa vielä viiden vuoden päästäkin.
”Hyvän tontin löytyminen edesauttoi rakennusintoa. Kun työpaikatkin varmistuivat molemmille, muuttopäätös oli helppo tehdä. Täältä ei tarvitse lähteä minnekään erikseen, kaikki harrastukset ja vapaa-ajan riemut löytyvät heti ulko-ovelta. Ylläksen alueella on helppo elää ja olla samanhenkisten ulkoilmaihmisten keskuudessa. Täällä on kaikki tarvittava. Plussana on lyhyt matka Norjan ja Ruotsin tuntureille.”
Kuukkeli kysyi Kolariin viimeisten seitsemän vuoden aikana muuttaneilta, mikä heidät sai valitsemaan juuri Kolarin. Kyselyyn osallistui 142 vastaajaa, joista suurin osa oli tyytyväisiä ratkaisuunsa – heistä yli puolet uskoi, että asuu Kolarissa vielä viiden vuoden päästäkin.
Osa vastaajista oli ottanut hypyn tuntemattomaan, osalla oli kosketuspintaa Kolariin lomamatkojen tai mökkeilyn kautta, moni tuli työn perässä, jokunen rakkauden. Joukkoon mahtui myös muutama paluumuuttaja.
Koronapandemialla ja etätyösuosituksilla on ollut oma roolinsa Kolarin väkiluvun kasvussa. Melkein puolet vastaajista oli muuttanut Kolariin korona-aikaan.
Kyselyn ideoi ja sen laatimisessa Kuukkelia avusti erikoistutkija, filosofian tohtori Mikko Jokinen. Jokinen muutti Kolariin vuonna 1998.
– Tulin silloin töiden perässä Metsäntutkimuslaitokselle, nykyiselle Luonnonvarakeskukselle. Junantuoma siis. Olin kyllästynyt vetisiin talviin, ilmastonmuutos ahdisti jo silloin. Olen sanonutkin olevani ensimmäisen polven ilmastopakolainen, Jokinen toteaa.
Mikko Jokinen tuli vuonna 1998 Kolariin kahdeksi vuodeksi ja asuu yhä Kolarissa.
Jokinen asui pitkään Kolarin kirkonkylällä ja saaressa. Ajatus turistikeskuksessa asumisesta tuntui hänestä silloin vieraalta. Nyt turistikeskus on alue, joka Kolarissa vetää jatkuvasti uutta väkeä. Kyselyyn vastanneista 80 prosenttia on muuttanut tunturikyliin eli Äkäslompoloon tai Ylläsjärvelle.
– Mielenkiintoista on myös se, ettei enää voida puhua junantuomista sanan totutussa merkityksessä. Muuttajia virtaa Kolariin vähän kaikkialta, ei pelkästään etelästä. Mikään tietty postinumeroalue ei noussut erityisesti esille. 62 prosenttia muutti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläpuolelta, ja jopa kolmasosa Lapin maakunnan sisältä, Jokinen summaa.
Jokinen asuu nykyään Äkäslompolossa.
– Ostimme talon täältä, koska kiinteistö säilyttää arvonsa. Ylläksellä on myös Kolarin parhaat ladut ja kansallispuistossa luonto säilynyt.
Eikä hän ole yksin mieltymystensä kanssa. 66 prosenttia tunturialueelle muuttaneista nosti harrastusmahdollisuudet syyksi muutolleen. Muille alueille Kolarin kunnassa muuttaneista vain 38 prosenttia kokee harrastusmahdollisuudet tärkeäksi vetovoimatekijäksi.
Luonto ja ympäristö nousivat kaikista vetovoimatekijöistä kiistattomiksi ykkösiksi.
”Halusin puhtaan luonnon äärelle, pois kaupungista ja etelästä, jossa ei ole aina kunnon vuodenaikoja.”
”Kolarin alueella on kaikki mitä tarvitsen ja mikä on minulle tärkeää – luonto, rauha ja tilaa olla, monipuoliset liikkumis- ja liikuntamahdollisuudet kaikkina vuodenaikoina. Äkäslompolossa on pienen kylän tunnelmaa, mutta kuitenkin riittävästi palveluita.”
”Ylläksen alueen luonto ja tunturit. Mieletön hiihtolatureitistö, upeat kesäpolut, laskettelumahdollisuudet, muu Lapin ympäristö lähettyvillä. Kiireettömyys.”
– Tässäkin on tilastollisesti merkitsevä ero sillä, asuuko tunturikylissä vai muualla. Tunturikylissä asuvista 84 prosenttia valitsi luonnon ja ympäristön vetovoimatekijäksi, muualla asuvista 56 prosenttia, Jokinen sanoo.
– Koska luonto ja ympäristö on ylivoimaisesti tärkein vetovoimatekijä, juuri siitä kannattaa Kolarissa pitää huolta eikä menettää sitä, hän lisää.
Vetovoimatekijöiden kärkikahinoihin ylsi myös palkkatyö. Työn merkitys korostui entisestään avovastauksissa.
”Työnantajani ei enää vaadi olemaan viikoittain toimistolla. Asun mieluummin omakotitalossa Kolarissa kuin yksiössä kaupungissa.”
”Tulin alunperin sesonkityöntekijäksi. Tarkoituksena oli lähteä keväällä takaisin etelään, mutta päädyinkin jäämään tänne.”
”Teen työkseni rakennushommia, niitä hommia riittää.”
Moni vastaaja kertoi tulleensa käymään sesonkitöissä tai tekemään määräaikaista sijaisuutta, mutta menettäneensä sen aikana sydämensä alueelle ja jääneensä pysyvästi. Samalla vastaajat ovat huomanneet, ettei yleinen käsitys tunturialueen sesonkiluonteisuudesta pidäkään paikkaansa: töitä ja ihmisiä riittää jokaiseen vuodenaikaan.
Jokinen toteaa, että kyselyn tulosten myötä yksi hänen ennakko-oletuksistaan työn suhteen murtui.
– Minulla oli mielikuva, että on paljon tyyppejä, jotka tulevat ja perustavat yrityksen, mutta tässä vastaajaporukassa heitä onkin vain 9 prosenttia. Enemmän on duunareita.
Työn merkitys nousi selkeästi esille myös, kun kysyttiin, saiko jokin asia epäröimään muuttoa. Lopulta työllistyminen oli kuitenkin koettu yllättävän helpoksi. Suurimmat huolet liittyivät asumiseen. Kolarin kunnan asuntotilanteesta vastaajilla ei ollut liiemmin hyvää sanottavaa.
”Omaa asuntoa oli vaikea saada. Asunto viimein löytyi, mutta sekin on loma-asunto.”
”Muuttoa hidasti asuntotarjonnan vähyys. Kun asunto löytyi, muutto tapahtui epäröimättä.”
”Asuntopula. Kolarin kylällä talojen vuokra ja myyntihinnat edullisia mutta palvelut mitättömiä/niitä ei ole, kun taas Ylläs/Äkäslompolo myytäviä taloja ei ole ja vuokra-asuntojen hinnat ovat liian korkeita.”
”Huono asuntotilanne Ylläksellä. Edelleen ihmettelen miksi tunturikylien asuntotilannetta ei paranneta ja muuteta kaavoitusta niin, että tänne voisi rakentaa pysyvän kodin kivalle paikalle eikä vain loma-asuntoja. Tällä hetkellä parhaat vapaat tontit ovat kaikki loma-asunnoille.”
Monissa vastauksissa painotettiin, että haluttiin nimen omaan muuttaa tunturikyliin, ei muualle Kolariin.
Miten asuminen ja eläminen Kolarissa on sitten sujunut?
Osassa vastauksissa moitittiin terveyspalveluita, osassa kehuttiin – palvelut ovat autottomalle liian kaukana, mutta toisaalta hammashoitoon ja mielenterveyspalveluihin on helpompi päästä kuin etelässä. Tunturikylien elintarvikeliikkeiden hintatasoa pidettiin kalliina, mutta samalla todettiin, että asioida voi myös Kittilässä tai Kolarin kirkonkylällä.
Esille nousi myös kunnallispolitiikka ja kylien väliset väännöt: pienessä kunnassa kunnan päätöksentekoprosessien koetaan tulevan iholle.
Kyselyssä ei kysytty erikseen, miksi vastaaja ei usko asuvansa Kolarissa enää viiden vuoden päästä (7 %). Syitä siihen saattaa olla monia, aina ei edes henkilöstä itsestään riippuvaisia. 37 prosenttia ei tiennyt, asuuko enää viiden vuoden päästä Kolarissa. Avovastauksissa suurimmaksi epävarmuustekijäksi jäämiselle nostettiin kaivoshanke.
”Kolarin kunnassa ahdistaa kaivosmyönteisyys ja historiaan katsominen sen sijaan, että innovoitaisiin yhdessä tulevaa.”
”Kaivoksen tuleminen mietitytti ennen muuttoa. Ja edelleen mietityttää. Jos kaivos tulee, minä luultavasti lähden.”
”Kaivoshanke aiheuttaa ison epävarmuuden lähikylien ja matkailun tulevaisuuden suhteen. Mahdollinen kaivoshanke saattaa vaikuttaa myös omiin edellytyksiini asua jatkossa Kolarissa.”
Vastaajista yksi kertoi muuttaneensa Kolariin, koska puoliso työllistyi kaivoshankkeessa.
Suurin osa vastaajista kuitenkin ilmoitti tietävänsä jo muuttoa suunnitellessaan, minkälaiseen kuntaan on muuttamassa ja odotukset olivat linjassa todellisuuden kanssa. Yli 50 prosenttia vastaajista uskoikin asuvansa Kolarissa vielä viiden vuoden päästä.
Kun tarkastelee pitkäaikaista kehitystä, Kolarin kunnan väkiluku on pysynyt pitkään plus miinus nollana.
– Sekin on ihan hyvä, kun vertaa muihin Lapin kuntiin, joissa väkiluvun kehitys on ollut tasaista laskua, Jokinen toteaa.
Koska kyselyn vastaajista 75 prosenttia oli naisia ja yli 70 prosenttia 25–44-vuotiaita, kysyimme Kolarin kunnasta muuttajatietoja, joista kävisi tarkemmin selville kaikkien muuttajien ikähaarukka ja onko muuttoliikenne naisvoittoista.
– Yleisesti ottaen ei voi sanoa, että naiset vastaisivat enemmän kuin miehet. Joko kysely on jostain syystä herättänyt enemmän naisten mielenkiintoa vastata tai sitten asumme poikamiesten paratiisissa, Jokinen hymähtää.
Kolarin kunta käyttää seurantaan Tilastokeskuksen Paavo-järjestelmää. Paavo-järjestelmästä saimme Kolarin nettoväestömuutoksen vuosilta 2015–2020, mutta sen tuoreempaa tietoa ei löytynyt, eikä myöskään tietoja sukupuolen ja iän mukaan eriteltyinä.
– Paavo ei kerro luotettavasti kylätasolla, kuinka väestömuutos tapahtuu, mikä on ongelma Kolarin kunnan väestökehityksen ja vetovoimaisuuden ymmärryksen kannalta, Jokinen sanoo.
Kuukkeli kysyi myös Kolarin vt. kunnanjohtaja Hannu Haapalalta, mikä on kunnan näkemys siitä, miksi Kolari vetää väkeä.
– Rakentamiseen ja tontteihin liittyvä asiakaspalvelu, liikenneyhteydet, harrastusmahdollisuudet ja tunturikoulut vaikuttavat muuttoasiaan varmasti positiivisesti, Haapala pohti.
– Kunta selvisi kyllä hyvin toissa vuoden liki sadan hengen tulosta. Muuton vaikutus näkyy käytännössä päivähoidossa ensimmäisenä, hän jatkaa.
– Hidasteena muutoille on tietenkin asuntojen, etenkin vuokra-asuntojen, puute.
Haapalan mukaan Kolarin kunnassa ei ole varsinaisesti käyty keskustelua siitä, kuinka kuntaan houkuteltaisiin lisää muuttajia.
– Rahallinen houkutin voi olla jollakin maan alueella paikallaankin, ja joissain kunnissa erilaisia sellaisia on käytössä. Houkuttimen arvo lienee pitkälti symbolinen, sillä muutto sinänsä on iso ja kalliskin asia.
----------------------------------------
Linda Hakala menetti sydämensä Äkäslompololle.
Linda Hakala on syntyjään Pohjois-Pohjanmaalta Ylivieskasta ja kasvanut Kokkolassa. Linda muutti Äkäslompoloon vuonna 2018 ja työskentelee Äkäslompolon ala-asteella opettajana.
“Opiskelin Rovaniemellä ja ajattelin, että haluan johonkin pieneen kylään ja pieneen kouluun, jonnekin missä voi laskea mäkiä. Lähdin Rukalle, jossa tein gradua. Rukalta muutin Ylläkselle poikaystäväni matkassa. Kolarissa ei ollut auki työpaikkoja, ja gradukin oli vielä kesken, mutta laitoin Äkäslompolon kouluun apulaisrehtori Outi Kolille viestiä, että voin tehdä sijaisuuksia, jos on tarvetta. Sain melkein heti töitä ja tänä keväänä lopulta vakituisen viran. Suhde silloisen poikaystäväni kanssa päättyi, mutta minä olin jo kotiutunut paikkakunnalle, joten jäin tänne.”
“Asuimme alussa poikaystäväni vuokra-asunnossa, mutta kun erosimme, ryhdyin asunnon hakuun. Asunnon suhteen kävi tuuri. Kuukauden ajan minulla taisi olla ilmoitus Torissa ja sitten sain yhteydenoton vapaasta vuokramökistä. Ajankohta oli asunnon haulle hyvä, oli elokuu, eikä sesonki ollut vielä alkanut. Mökki on vähän syrjässä, mutta matka on kuitenkin sen verran lyhyt, että voin pyöräillä töihin.
“Äkäslompolo ei ehkä ole se alunperin ajattelema pieni kylä, mutta silti mieleinen. Tässä on iso kansallispuisto ja luontoa, paljon paikkoja, joissa saa liikkua omassa rauhassa. Tykkään, kun on metsää ympärillä, ja olen tottunut siihen, etteivät kaikki palvelut ole aivan lähellä.”
“Vaikeinta on ehkä ollut se, kuinka löytää täältä ne omat ihmiset. Harrastuksissa tapaa ihmisiä, joten lähdin mukaan erilaisiin harrastuksiin, esimerkiksi kansalaisopiston sirkukseen. Nyt kun vuosia on kulunut jo neljä, on ystäviä ja menemistä.”
----------------------------------------
Linda ja Niklas Euren ovat löytäneet juuri heille sopivan kodin Kolarin kirkonkylältä.
Linda ja Niklas Eurén muuttivat Kolarin kirkonkylälle vuonna 2020. Linda on syntyjäänSatakunnasta Eurajoelta, Niklas Heinolasta. Linda työskentelee siivoojana päiväkodissa, Niklaksella on oma äänialan yritys.
N: “Minä olen asunut vähän kaikkialla, olen kiertänyt maailmaa aika paljon. Lindan tapasin vuonna 2014 Porissa.”
L: “Minun vanhemmillani oli Enontekiöllä mökki, ja olen pikkuvauvasta saakka viettänyt kaikki lomani Lapissa. Vedin Niklaksen mukanani Lappiin ja Niklas rakastui pohjoiseen.”
N: “Minua taisi purra lapinkärpänen – tai sääski…”
L: “Asuimme ensin vuoden Sodankylässä ja teimme molemmat töitä hotellissa.
N: “Sodankylässä oli hauskaa, mutta en nähnyt itseäni tulevaisuudessa palvelualalla. Minulla on myös IT-puolen koulutus, mutta sekään ei tuntunut omalta. Muutimme Sodankylästä Turkuun, jossa aloitin elokuva-alan opinnot. Valmistuin äänipuolelle.”
L: “Joulukuussa 2019 ryhdyimme miettimään, missä haluaisimme asua. Vietimme niin paljon aikaa pohjoisessa, että tuntui järkevämmältä muuttaa sinne kuin ajaa koko ajan edestakaisin. Ryhdyimme etsimään myynnissä olevia taloja ja Kolari tuli sitä kautta vastaan. Kolari tuntui sopivalta, Ylläs oli entuudestaan tuttu ja rakastamme alueen luontoa. Vaihtoehtoisia taloja oli kolme, mutta kun ensimmäisenä näimme tämän, tiesimme, että se on siinä. Ajoimme kirkonkylän raittia ja siellä ei ollut oikein mitään – se oli juuri sitä, mitä haimme. Talo on lähellä kirjastoa, se on lukutoukille tärkeää .”
L: “Minä olin alkuun töissä keskuskeittiössä, nyt päiväkodissa siivoojana. Tiesin, että työllistyn missä tahansa. Niklaksen uran nousu huoletti enemmän.
N: “Oli suuri mysteeri, miten minun työni lähtevät liikkeelle. Olen kuitenkin työllistynyt yllättävän hyvin. Olen erikoistunut arktiseen äänimaailmaan ja tehnyt ääniä muun muassa lukuisiin elokuvaproduktioihin.”
L: “Olemme sataprosenttisen tyytyväisiä elämäämme täällä. Kolari on meille mahdollisuuksien ihmemaa. Sanomme Kolarin kirkonkylää Muumilaaksoksi. Se on niin turvallisen tuntuinen. Sympaattinen kylä ja sympaattisia ihmisiä.”
N: “Pienessä kylässä asiat ovat myös helpompia ja ihmiset auttavaisia.”
----------------------------------------
Marko muutti Kolariin seosnkitöiden perässä ja päätti jäädä pysyvästi.
Marko Uusitalo on kotoisin Ikaalisista. Ylläsjärvelle hän muutti Tampereen kupeesta Ylöjärveltä. Marko on vakituisesti töissä Lapland Hotel Saagassa.
”Ikaalinen on pieni, rauhallinen paikka asua. Viihdyin siellä. Ylöjärvelle muutettuani kävin töissä Tampereella. Siellä taas oli sen verran paljon vilskettä, että aloin kaivata rauhallisempaan paikkaan. Tampereella sain idean, että lähdetäänpäs kokeilemaan Lappia. Olin aiemmin käynyt vain Rukalla.”
”Tulin Ylläsjärvelle ensimmäisen kerran vuonna 2018 loppiaisen jälkeen. Tein kevään kokin töitä Saagassa, mutta kesäksi lähdin hommiin satamaravintolaan Tampereella. Tulin takaisin Ylläsjärvelle talveksi 2019. Siitä saakka olen asunut täällä ympäri vuoden. Kesällä 2020 oli koronan takia epävakaata aikaa ja hotelli oli kiinni. Silloin työskentelin Taigassa.”
”Töitä on riittänyt ympäri vuoden. Talvella on kiireisempää, eikä ehdi niin paljon harrastamaan. Pidän muutenkin enemmän kesästä. Silloin vaeltelen tuntureilla ja pyöräilen. Tämä luonto ja maisemat ovat hienoja. Ja ihmiset täällä ovat avuliaita ja lupsakoita. Töiden kautta olen kasvattanut verkostoa ja ystäväpiiriä. Täällä on paljon samanhenkisiä ihmisiä.”
”Ostin paritalon puolikkaan jo ennen vakituista työpaikkaa. Ajattelin, että vaikka en jäisikään, haluan Ylläkselle tukipisteen. Oma asunto on tärkeä. Monen hengen henksukämppiä ei jaksa kuin korkeintaan ensimmäisen sesongin.
”Tulin avoimin mielin ja olen tyytyväinen elämääni täällä, en tällä hetkellä kaipaa muualle. ”
----------------------------------------
Nathalien suurin epävarmuus Kolariin muutossa on ollut työllistyminen.
Lapsuutensa ja nuoruutensa Kolarissa asunut ja sittemmin Rovaniemelle asettunut Nathalie Koskenniemi rakastui sieppijärveläiseen mieheen ja päätti muuttaa takaisin Kolariin – vaikka joskus vannoi, ettei koskaan palaa.
“Olen asunut Kolarinsaaressa aikalailla koko lapsuuteni, nelivuotiaasta saakka. Sitä ennen asuimme Äkäslompolossa. Äitini on täältä lähtöisin. Lukion jälkeen muutin Ouluun. Oli kauhea hinku päästä muualle ja vannoin, etten koskaan ikikuuna päivänä tule takaisin. Kävi kuitenkin niin, että piti mennä kauas, että näki lähelle. Opin arvostamaan sitä, mitä täällä on.”
“Oulusta muutin Rovaniemelle. Silloin tapasin netissä nykyisen aviomieheni. Jos siinä miehen ilmoituksessa olisi lukenut paikkakunta, en takuulla olisi ottanut yhteyttä, mutta siinä luki vain Lappi. Selvisi, että olimme olleet rinnakkaisluokilla yläasteella, mutta emme tunteneet toisiamme.”
“Opiskelin Rovaniemellä oppisopimuksella trimmaajaksi. Miehelläni oli vakityö ja talo Sieppijärvellä, minä hain paikkaani. Lopulta muutin mieheni luo ja kuljin vuoden Rovaniemellä töissä. Kun sain ammattitutkinnon, irtisanouduin ja jäin pysyvästi Kolariin. Suoritin työvoimakoulutuksena kokin tutkinnon ja tein samalla trimmejä.
“Alussa oli tosi hankalaa. Tuntui, että olen jollain tapaa epäonnistunut elämässäni, kun en ole päässyt kauemmaksi. En tiedä, mistä se kumpuaa, että olisi hienompaa asua Etelä-Suomessa. Ensimmäiset pari vuotta minulla oli jalka oven raossa koko ajan. Kun Sieppijärven kyläkauppa lopetti ja oltiin puoli vuotta ilman kauppaa, tuntui, että ei saakeli, kohta sammuu viimeinenkin savu.”
“Työllistyminen rassasi eniten. Arvotan itseni työn kautta, minulle on hankalaa olla työttömänä. Vuonna 2018 perustin oman yritykseni ja nyt teen päätyönä trimmaajan työtä. Vakituista asiakaskuntaa alkaa olla hyvin. Käyn edelleen Rovaniemellä tekemässä trimmejä pari kertaa viikossa.”
“Välillä haaveilen, että olisin lähempänä kaupunkia, siellä on ne omat huvituksensa, mutta kun meillä kasvatetaan koiria, tämä on ihanteellinen paikka elää. On lääniä eikä naapuria vieressä.”
Mikä tutkimus?
Tutkimuksessa selvitettiin vuosien 2015-2021 aikana Kolariin muuttaneilta, miksi he valitsivat Kolarin uudeksi kotikunnakseen, miten elämä Kolarissa on sujunut ja näkevätkö he itsensä kolarilaisina vielä viiden vuoden päästä.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä. Kyselylinkkiä mainostettiin printti- ja digi-Kuukkelissa sekä Kuukkelin Facebook-sivulla. Myös Kolarin kunta jakoi kyselyn somekanavissaan.
Vastauksia saatiin 142.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.