Suomen kalakirjasto avasi ovensa

Muo­ni­on Sär­ki­jär­vel­tä Pal­lak­sel­le kul­ke­van Pal­lak­sen­tien var­res­sa ole­vaan Ku­tu­ni­vaan avau­tui syys­kuun alus­sa LU­KEn tut­ki­mus­mes­ta­ri­na toi­mi­van ina­ri­lai­sen Ari Sa­vi­kon pe­rus­ta­ma Suo­men ka­la­kir­jas­to.

Je­ris­jär­ven ran­nal­la ole­van pui­sen ra­ken­nuk­sen etu­sei­nää ko­ris­ta­va Hol­lo­lan Uis­ti­men Ari Hei­no­sen te­ke­mä puu­veis­tos Väy­län var­ren ko­mein ko­ja­mo ker­too osal­taan vie­rai­li­jal­le, mis­tä pai­kas­sa on ky­sy­mys.

Si­säl­le as­tu­es­sa nä­ky­mä on suo­ras­taan hui­kea, sil­lä ka­las­tu­sai­heis­ta ma­te­ri­aa­lia ta­los­ta löy­tyy 350 hyl­ly­met­rin ver­ran. Van­hin kir­jas­tos­ta löy­ty­vä teos on Olaus Mag­nuk­sen vuon­na 1599 il­mes­ty­nyt Poh­jois­ten kan­so­jen his­to­ri­aa, jon­ka Ari Sa­vik­ko sai os­tet­tua ta­loon hyl­lyt toi­mit­ta­neel­ta Bok­nä­sin omis­ta­jal­ta.

– Seu­raa­val­ta vuo­si­tu­han­nel­ta kir­jas­tos­sa on lu­kui­sia te­ok­sia. Tär­kein­tä on kui­ten­kin se, et­tä tie­tää, mitä kir­jo­ja puut­tuu. Täl­lä het­kel­lä puut­tu­via te­ok­sia on 20 kap­pa­let­ta, jot­ka kaik­ki on jul­kais­tu 1950-lu­vul­la tai sitä ai­em­min. Tie­dos­sa ole­vien puut­tei­den lu­et­te­lo löy­tyy kir­jas­ton net­ti­si­vuil­ta osoit­tees­ta suo­men­ka­la­kir­jas­to.fi, Ari Sa­vik­ko muis­tut­taa ja ker­too hank­keen taus­tois­ta:

– Aja­tus ka­la­kir­jas­tos­ta on syn­ty­nyt pi­dem­mäl­lä ajal­la. Olen ke­räil­lyt ka­la­kir­jo­ja 30 vuot­ta ja pär­jä­sin nii­den kans­sa jo­ten­kin sii­hen saak­ka, kun­nes val­ti­on tut­ki­mus­lai­tok­sia alet­tiin lo­pet­taa ja kir­jo­ja tuli sitä kaut­ta. Li­sää sain nii­tä muun mu­as­sa RKTL:n tut­ki­mus­kes­kuk­ses­ta ja Hel­sin­gin Yli­o­pis­tol­ta. Lu­ken Enon­kos­ken toi­mi­pai­kas­ta ta­va­raa tuli kuor­ma-au­to­las­til­li­nen. Vä­li­va­ras­to­na ol­leel­la Ina­rin ka­lan­vil­je­lys­lai­tok­sel­la kä­vi­vät ti­lat vä­hiin ja aloin miet­tiä paik­kaa, jos­sa ne ei­vät oli­si ke­nen­kään tiel­lä. Tu­lin sii­hen tu­lok­seen, et­tä kir­jat­han kuu­lu­vat tie­tys­ti kir­jas­toon.

– Pro­jek­ti läh­ti liik­keel­le kol­me vuot­ta sit­ten, kun löy­sin Enon­te­ki­ön, Kit­ti­län, Ko­la­rin ja Muo­ni­on alu­eil­la eri ta­ho­ja ra­hoit­ta­van Tun­tu­ri-La­pin Le­a­de­rin. Suo­mi 100 -hank­keen kaut­ta tuli jul­ki­suut­ta ja muu­ta nos­tet­ta, sil­lä ka­la­kir­jas­to oli mu­ka­na muun mu­as­sa lop­pu­vuo­des­ta 2016 esi­te­tys­sä Suo­mi-100 tv-mai­nok­ses­sa.

Kaikkien käytössä

Maa­il­man­luo­kas­sa­kin ai­nut­laa­tui­sen hank­keen ko­ti­si­vut toi­mi­vat etä­pis­tee­nä, jois­ta löy­tyy laa­ja tie­to­kan­ta leh­ti­ar­tik­ke­lei­ta, ja si­vu­jen kaut­ta voi lait­taa vies­tiä esi­mer­kik­si tut­ki­mus­työs­sä tar­vit­ta­vas­ta ma­te­ri­aa­lis­ta.

Suo­men ka­la­kir­jas­ton si­jain­nik­si va­li­koi­tui Muo­nio, kun Ari Sa­vi­kon ap­pi­van­hem­mat Kat­rii­na ja Mar­kus Roos vuok­ra­si­vat kir­jas­tol­le ton­tin 10 eu­ron vuo­si­mak­sul­la.

– Pää­vas­tuun kir­jas­ton ra­ken­ta­mi­ses­ta ot­ti Mar­kus Roos, jota il­man paik­kaa ei var­maan oli­si syn­ty­nyt­kään. Tal­koo­jou­kois­sa on ol­lut kuu­den hen­gen ydin­po­ruk­ka. Ai­na, kun ra­ken­ta­mi­ses­sa oli jo­kin suu­rem­pi vai­he, niin apu­jouk­ko­ja sai hy­vin, Ari kiit­te­lee.

Lä­hes kaik­ki Suo­mes­sa jul­kais­tut ka­la­kir­jat si­säl­tä­vä tie­to­pank­ki on tut­ki­joi­den, ke­räi­li­jöi­den ja kaik­kien ka­las­tuk­ses­ta kiin­nos­tu­nei­den käy­tös­sä. Lai­nat­ta­vis­sa kir­jas­ton ma­te­ri­aa­li ei ole. Kau­em­paa pai­kal­le saa­pu­vat voi­vat myös ma­joit­tua kir­jas­ton ti­lois­sa oma­kus­tan­ne­hin­taan. Kir­jas­to­ti­lan li­säk­si kiin­teis­tös­sä on kak­si kah­den hen­gen ma­kuu­huo­net­ta, pe­sey­ty­mis­ti­lat ja pie­ni keit­tiö. Ta­los­sa on myös val­mius jär­jes­tää pie­niä 6–8 hen­gen ko­kouk­sia.

Tal­koil­la pyö­ri­tet­tä­väl­lä kir­jas­tol­la ei ole vi­ral­li­sia au­ki­o­lo­ai­ko­ja, min­kä vuok­si tu­los­ta on syy­tä so­pia etu­kä­teen.

– On vai­kea sa­noa, mil­loin hom­ma muut­tui osal­ta­ni ke­räi­lyk­si. Aloin hank­kia kir­jo­ja sys­te­maat­ti­ses­ti ja ra­ja­sin ke­räi­lyn Suo­mes­sa teh­tyi­hin suo­men- ja ruot­sin­kie­li­siin te­ok­siin. Kir­jas­tos­sa on mu­ka­na va­li­koi­den myös maa­il­man­kir­jal­li­suut­ta ja ul­ko­maan­kie­li­siä te­ok­sia, Sa­vik­ko ker­too.

– Us­kon, et­tä tä­män tyyp­pi­set yk­si­tyis­kir­jas­tot ovat tu­le­vai­suut­ta, mut­ta va­li­tet­ta­vas­ti mo­nes­sa asi­as­sa ol­laan myö­häs­sä, sil­lä muun mu­as­sa maa- ja met­sä­ta­lou­den osal­ta kir­jo­ja me­nee tut­ki­mus­lai­tok­sis­ta jat­ku­vas­ti kaa­to­pai­koil­le. On eri­kois­ta, et­tä Suo­mes­sa on ol­lut va­raa pi­tää kir­jo­ja la­mo­jen ja so­tien ai­ka­na, mut­ta ei ny­ky­maa­il­mas­sa. Mi­nus­ta se on erit­täin ly­hyt­nä­köis­tä ja osoit­taa, et­tä van­haa kir­jal­li­suut­ta ei ar­vos­te­ta.

Tarinat talteen

Tänä päi­vä­nä kir­jo­ja jul­kais­taan Suo­mes­sa enem­män kuin kos­kaan ai­em­min. Te­os­ten jul­kai­sua ovat hel­pot­ta­neet pai­no­tek­nil­li­sen ke­hi­tyk­sen li­säk­si oma­kus­tan­tei­den li­sään­ty­mi­set. Ka­las­tus­kir­jo­jen osal­ta tren­di nä­kyy nii­den eri­kois­tu­mi­ses­sa, mitä Ari Sa­vik­ko pi­tää hy­vä­nä suun­tauk­se­na. Eni­ten ka­las­tu­sai­hei­sia kir­jo­ja on il­mes­ty­nyt per­ho­ka­las­tuk­ses­ta.

Opas­kir­jo­jen ohel­la yk­si mer­kit­tä­vis­tä kir­jal­li­suu­den la­jeis­ta ovat erä- ja ka­las­tus­kir­jat, joil­la on yhä vank­ku­ma­ton lu­ki­ja­kun­tan­sa.

Ari Sa­vik­koa ka­las­tus­kir­jal­li­suu­des­sa vie­hät­tä­vät eni­ten hy­vät ta­ri­nat, joi­den te­ki­jöi­hin hän las­kee oman kir­jai­li­ja­suo­sik­kin­sa ruot­sa­lai­sen Hans Lind­ma­nin.

– Vaik­ka suo­ma­lai­sen ka­las­tus­kir­jal­li­suu­den taso vaih­te­lee, on hie­noa, et­tä ih­mi­set us­kal­ta­vat lait­taa omat ta­ri­nan­sa tal­teen. Ta­ri­noi­den ylös­lait­ta­mi­nen on tie­don vä­lit­tä­mis­tä seu­raa­vil­le su­ku­pol­vil­le, mitä il­man ka­las­tus­kult­tuu­ri ei tal­len­tui­si. Ka­las­tus­kult­tuu­ri on hy­vin­kin sy­väl­lä suo­ma­lai­sis­sa, ja meil­lä jul­kais­taan erit­täin mo­ni­puo­lis­ta kir­jal­li­suut­ta sii­hen näh­den, kuin­ka pie­ni kie­li­a­lue olem­me, Ari muis­tut­taa.

– Tu­le­vai­suu­des­sa ka­la­kir­jas­tos­sa on tar­koi­tus jär­jes­tää kir­jan­si­don­taa, kir­jai­li­ja­vie­rai­lu­ja sekä ke­hit­tää yh­teis­työ­tä Muo­ni­on ja Ko­la­rin kir­jas­to­jen kans­sa. Olem­me jo so­pi­neet, et­tä kak­sois­kap­pa­leis­ta teh­dään Muo­ni­on kir­jas­toon lai­naus­hyl­ly. Agen­da­na on tie­don ja kult­tuu­rin le­vit­tä­mi­nen. Raha ei ole toi­min­nan yk­kösp­ri­o­ri­teet­ti – sitä tar­vi­taan vain sen ver­ran, et­tä saa­daan pi­det­tyä torp­pa pys­tys­sä.