Talvipyöräily on hauska laji. Pyöriä voi vuokrata Äkäslompolon ja Ylläsjärven urheiluliikkeistä. Jos suuntaat reiteille omalla pyörälläsi, muista, että talvipolut on tarkoitettu vain leveille läskirenkaille. Kapeat renkaat pilaavat reitin ja saattavat tehdä ajamisen seuraavalle kulkijalle mahdottomaksi.
– Sähköpyöräilyssä parasta on se, että ei ole ylämäkiä, Markus Kiili kiteyttää.
Kiili on eläinlääkefirman toimitusjohtaja, sivutoiminen eläinlääkäri ja vielä sivutoimisempi valokuvaaja. Aikaa riittää myös pyöräilyharrastukselle, joka on vienyt vuosien saatossa mukanaan. Kiili julkaisee YouTube-kanavallaan tiuhaan tahtiin pyöräilyaiheisia videoita, joissa ajetaan pääosin Ylläksen maisemissa.
Kiili lupautuu esittelemään meille talvipyöräilyn saloja, ja vinkkaa toimittajaa valitsemaan menopeliksi sähköavusteisen läskipyörän, joka mahdollistaa vauhdikkaamman ja pidemmän lenkin.
– Varsinkin pehmeässä lumessa ajaminen on yllättävän raskasta. Siihen kun lisää vielä pakkasen ja renkaista aiheutuvan kitkan, niin energiaa kuluu.
Retkipäivän aamu on kirkas ja kylmä. Pakkasta on parikymmentä astetta, kun lähdemme matkaan Äkäslompolon kylältä. Pääsemme Jounin Kaupan takana sijaitsevalle Äkäslompolojärven jäälle, kun koittaa ensimmäinen pysähdys.
– Komean näköiset nuo tunturit. Nyt täytyy ottaa kuva, Kiili huikkaa, ja hyppää alas pyöränsä selästä.
Markus kaivaa kameran esille aina, kun vastaan tulee kuvattavaa. Tällä kertaa pysähdyttiin heti alkumatkasta, kun aurinko värjäsi järven toisella puolella kohoavat tunturit roihuavan oransseiksi.
Yllästunturi onkin kuin tulessa – rinteen takana hehkuva aurinko värjää pilvenreunan roihuavan oranssiksi, ja kontrasti sinisävyisen tunturin kyljen kanssa on upea. Pakkanen puraisee nopeasti, ja järvellä käyvä viima siivittää meidät jatkamaan matkaa heti, kun kuvat on otettu.
Kiilin pyöräilymenneisyys on samaistuttava – lapsuudessa ja nuoruudessa kaikki matkat taitettiin polkien, minkä jälkeen pyöräily jäi. Taukoa pyöräilystä ehti tulla parikymmentä vuotta ennen kuin Kiili hankki maastopyörän. Tunturikylän nousumetrit kuitenkin söivät lenkki-intoa, ja pyörä jäi vähälle käytölle. Kolmisen vuotta sitten hiljaiselo päättyi, kun Johanna-vaimo kiinnostui sähköpyöräilystä.
– Totesin, että aivan järjetön idea, eihän sähköpyöräilyssä ole järjen hiventäkään.
Vaimo kuitenkin piti päänsä ja hankki sähköavusteisen hybridipyörän. Kiili kokeili pyörää, ja takki kääntyi – sähköpyöräily olikin yllättävän hauskaa.
– Tein siihen aikaan retkeilyvideoita YouTubeen, ja kuvasimme yhteistyövideon TunturiFlow:n kanssa. Lainasimme Johannan kanssa heiltä sähköfatbiket ja lähdimme kiertämään Ylläksen ympäri. Silloin totesin, että tällaisen pyörän minä haluan.
Niin sähköpyöräily vei Kiilin mennessään, ja kotikylän maastopyöräreitit ovat tulleet tutuiksi. Ylläksen hoidettu talvipolkuverkosto käsittää yhteensä 100 kilometriä ajettavaa, ja reittejä on sekä Äkäslompolon että Ylläsjärven puolella.
Ylläkseltä löytyy pyöräiltäviä talvipolkuja sadan kilometrin verran.
Yhdeksi suosikkipätkäkseen Kiili nimeää Latvamajalta Ylläsjärvelle vievän reitin, jota pitkin ajamme tänäänkin. Äkäslompolon kylältä Latvamajalle asti reitti on kovaksi tamppaantunut ja helppokulkuinen. Polku muuttuu pehmeämmäksi pian Latvamajan jälkeen, eikä aikaakaan, kun toimittaja löytää itsensä lumipenkasta. Pehmeä lumi kuitenkin pitää huolen siitä, että pyörä ja kuski selviävät naarmuitta.
– Talvella kaatumiset eivät haittaa, puhdistetaan vain lumet ja jatketaan matkaa, Kiili tsemppaa.
Pehmeän penkan vetovoima on vastustamaton, ja polun varressa on nähtävissä useita pyöräilijän muotoisia lumienkeleitä.
– Tämä reitti on parhaimmillaan keväällä, kun pohja on kunnolla kovettunut. Polku kiemurtelee hauskasti, ja välillä on pientä nousua ja laskua. Myös Yllästunturin luontokeskus Kellokkaalta Kesänkijärvelle laskeva pätkä on hauska ja vauhdikas.
Ensikertalaisen on hyvä totutella talvipyöräilyyn helpoilla ja paljon käytetyillä reiteillä. Tällaisia ovat latukahviloita ympäröivät talvipolut. Kiili vinkkaakin aloittelevaa talvipyöräilijää suuntaamaan Kotamajalle, jonne on Äkäslompolon kylältä noin yhdeksän kilometrin matka suuntaansa.
– Jounin Kaupalta ensin Karilan risteykseen, ja siitä kohti Kotamajaa. Reitti on lähes aina hyvässä kunnossa, koska Kotamajalle ajetaan päivittäin moottorikelkalla. Aluksi on pientä nousua ja paluumatkalla laskua, komeat maisemat ja helppoa ajettavaa.
Retkemme puolimatkan krouvi löytyy Ylläs Ski Resort Ylläsjärven rinteiden ääreltä, kun suuntaamme BistroHissin kuumien juomien ääreen. Tuolihissin tuntumassa riittää vilinää, mutta talvipoluilla on ollut mukavan rauhallista. Vastaan on tullut kävelijöiden lisäksi muutamia kansainvälisiä matkailijoita vuokrapyörineen.
– Ulkomaalaiset kävijät ovat selkeästi löytäneet talvipyöräilyn, Kiili toteaa.
Eikä ihme, pyöräily on monelle jo ennestään tuttu laji, toisin kuin laskettelu ja hiihto. Osa saattaa arkailla sähköavusteisen pyörän vuokraamista, varsinkin jos on tottunut pyöräilemään maassa, jossa ei ole lunta.
Sähköfatbiken ainoa huono puoli on Kiilin mukaan se, että laji saattaa viedä mennessään ja pian löytää itsensä pyöräkaupasta. Mitä kannattaa ottaa huomioon, jos haaveissa on oma pyörä?
– Tärkeintä on ostaa itselleen oikean mallinen ja kokoinen pyörä. Suosittelen hyödyntämään tässä pyörävuokraamoja ja testaamaan erilaisia pyöriä. Näin löytää itselleen parhaiten sen oikean fillarin.
Pukeutumisen suhteen talvipyöräily ei eroa muista talvilajeista – kerroksia, kerroksia, kerroksia.
– Useita ohuita vaatekerroksia, joita voi tarpeen tullen vähentää tai lisätä. Pyöräillessä tulee helposti hiki ja kuuma, mikä tarkoittaa sitä, että pian on kylmä. Myös kenkä- ja hanskavalinnassa pitää olla tarkkana, sillä sormia ja varpaita alkaa helposti paleltaa. Mukana kannattaa olla reppu tai pyörään kiinnitettävä laukku, johon voi laittaa eväät ja ylimääräiset vaatteet.
Kiilin YouTube-kanavalta (@MarkusKiili) löytyy yli kaksisataa videota. Ensimmäiset videot ovat kymmenen vuoden takaa, ja niissä pääosaa näyttelevät revontulet. Kanavalla on myös retkeilyvideoita, mutta viime vuosina sisältö on keskittynyt pyöräilyyn.
– Kun innostuin pyöräilystä ja tein siitä muutaman videon, huomasin, että tämä aihe kiinnostaa muitakin. Pyrin siihen, että videoni ovat informatiivisia, ja niiden perusteella Ylläkselle saapuva voi suunnitella omia retkiä.
Nykyään Kiili tunnistetaan pyöräpoluilla, mutta myös niiden ulkopuolella.
– Kerran minut pysäytettiin Oulun Ideaparkissa, ja kysyttiin, että milloin tulee uusi video, Kiili naurahtaa.
Live-kohtaamisten lisäksi Kiili saa katsojilta viestejä, joissa tiedustellaan Ylläksen maastopyöräreittien kunnosta eri vuodenaikoina, tai esitetään videotoiveita jostakin tietystä reitistä.
Kiili kuvaa pyöräilyvideot kahdella eri kameralla. Kuvakulmien vaihtuminen tekee katselukokemuksesta miellyttävän, ja takaa sujuvat leikkaukset. Videon tekeminen ei pääty suinkaan, kun kamerat sammuvat, vaan varsinainen työ alkaa vasta pyörälenkin jälkeen.
– Editointi on varsin aikaa vievää puuhaa. Tekstitän videoni englanniksi, sekä viimeisimmät Japani-videot olen tekstittänyt myös japaniksi. Käännöstyöhön menee oma aikansa, mutta siinä samalla huomaan, jos videossa on turhaa toistoa, jonka voi leikata pois.
Suosituimmat videot ovat pyöräesittelyitä, ja moni katsoja onkin löytänyt tiensä Kiilin YouTube-kanavalle niiden kautta. Välillä videoilla nähdään pyöräilyharrastuksen todellisuutta – rengasrikkoja, kaatumisia ja turhautumista. Kiili ei kuitenkaan sammuta kameraa tai leikkaa vastoinkäymisiä pois, sillä juuri ne kiinnostavat ihmisiä.
– Parasta sisältöä tulee silloin, kun oikein kärsii. Niillä videoilla on aina parhaat katsojaluvut, kun jotain menee kunnolla pieleen, Kiili nauraa, ja jatkaa:
– Melkein jokaisella videollani sattuu ja tapahtuu jotakin, tänään on mennyt poikkeuksellisen hyvin. Onneksi toimittaja sentään kaatui muutaman kerran, josko tämän reissun kommellukset olisivat siinä.
Kaatumiset kuuluvat lajiin, ja varsinkin talvella niissä harvemmin sattuu, kiitos pehmeän lumen. Kiili käyttää kuitenkin aina kypärää, ja muistuttaa usein videoillaan sen tärkeydestä.
– Kaaduin viime kesänä Kellostapulinkurussa, tangon yli maahan ja pää edellä kiveen. Kypärään tuli sentin syvyinen kuoppa, kallossa se olisi tehnyt pahaa jälkeä.
Kypärät siis päähän, ja renkaat kohti Äkäslompoloa. Pakkanen tuntuu kiristyneen tauon aikana, ja sormia alkaa paleltaa hanskoista huolimatta. Kylmyys kirittää menoa, ja pidämme vain muutaman pikaisen kuvaustauon. Lyhyt talvipäivä alkaa hiljalleen hämärtyä, mutta sitä ennen saamme ihailla vaaleanpunaista taivaanrantaa.
Mikä tekee pyöräilystä parhaan talvilajin?
– Se, että ei tarvitse hiihtää. Pyörällä pääsee tutustumaan luontoon sekä vierailemaan latukahviloissa, ilman kärsimystä, Kiili toteaa hymyillen.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.