Viikko omaa kylmää lomaa

Suo­mi tuli mi­nul­le jo pa­ri­kym­men­tä vuot­ta sit­ten tu­tuk­si, kun tein Hel­sin­gis­sä töi­tä. Poh­jois-Suo­mes­sa olen käy­nyt vas­ta vii­si ker­taa: Saa­ri­se­läl­lä ja nyt en­sim­mäis­tä ker­taa Äkäs­lom­po­los­sa. Olen yk­sin reis­sus­sa ja vuok­ra­sin au­ton, jot­ta pää­sen pai­kas­ta toi­seen hel­pos­ti.

Mi­nul­la ja vai­mol­la­ni on mo­lem­mil­la joka vuo­si yk­si oma lo­ma­viik­ko. Vai­mo­ni viih­tyy läm­pi­mäs­sä, minä kyl­mäs­sä. Ra­kas­tan pak­kas­ta. Kun kuu­mas­sa sääs­sä on rii­su­nut vaat­teet, ei olo­ti­laa voi hel­pot­taa enää mil­lään, mut­ta kyl­mäl­lä on kyse vain hy­väs­tä pu­keu­tu­mi­ses­ta.

Tääl­lä on nyt yl­lät­tä­vän vä­hän lun­ta. Al­peil­la on enem­män, mut­ta siel­lä taas sää ei ole yh­tä mu­ka­va kuin tääl­lä. Al­peil­la pyö­ri­tään sii­nä mii­nus vii­den ja plus vii­den vä­li­maas­tos­sa. Al­peil­la on myös lii­kaa ih­mi­siä. Tääl­lä on ti­laa rau­hoit­tua, upea luon­to ja maa­il­man puh­tain il­ma. On hil­jais­ta ja voi kä­vel­lä kai­kes­sa rau­has­sa il­man, et­tä ur­hei­lu on yk­kö­sa­sia.

Olen töis­sä Züric­his­sa ja jat­ku­va hä­li­nä ym­pä­röi mi­nua. Tar­vit­sen vii­kon vuo­des­sa it­sel­le­ni ai­kaa rau­hoit­tua.

Tu­lin Äkäs­lom­po­loon, kos­ka näin tä­kä­läis­ten luon­to­ku­vaa­jien re­von­tu­li­ku­via. Lo­ma­viik­ko­ni on ol­lut pil­vi­nen, mut­ta eh­kä en­si yö­nä on­nis­taa. Lai­tan pal­jon vaa­tet­ta pääl­le, otan ter­ma­riin kuu­maa tee­tä, tu­len ta­kai­sin tän­ne Äkäs­myl­lyl­le ja is­tun odot­ta­mas­sa.

Satu