Kes­ki­vii­kon ja tors­tain vä­li­se­nä yö­nä (20.10.2022 klo 02:45) teh­tiin Vel­ho­nie­mes­sä ik­ku­nas­ta sil­min­nä­ki­jä­ha­vain­to ou­dos­ta va­loil­mi­ös­tä. Ha­vain­to­na oli hie­man lu­mi­pal­loa kook­kaam­pi tu­li­nen pal­lo, jon­ka näh­tiin len­tä­vän koil­li­ses­ta Lai­ni­o­tun­tu­rin suun­nal­ta ja joka ha­vai­tun len­to­ra­tan­sa pe­rus­teel­la up­po­si mah­dol­li­ses­ti Äkäs­lom­po­loon. Ik­ku­na­ha­vain­toa teh­tä­es­sä ob­jek­ti len­si noin 20–25 met­rin kor­keu­del­la no­pe­as­ti ik­ku­nan ohi ja alas­päin.

Aa­mul­la juu­ri tois­ta päi­vää osin jää­ty­neen lom­po­lon pin­nas­sa huo­mat­tiin ku­van mu­kai­nen, suu­reh­ko ren­gas­mai­nen muo­dos­tel­ma, jon­ka reu­noil­la vai­kut­tai­si ol­leen myös hie­man is­key­mään liit­ty­vää rö­pö­läi­syyt­tä. Edel­li­se­nä aa­mu­na ky­seis­tä ei ol­tu ha­vait­tu.

Ha­vain­noi­jan ker­to­muk­sen pe­rus­teel­la pyy­det­tiin Ur­sa ry:n tu­li­pal­lo­ryh­mäl­tä ar­vi­o­ta, voi­si­ko ky­sees­sä ol­la esi­mer­kik­si pie­ni me­te­o­riit­ti. Ur­sal­ta Jaak­ko Vi­su­ri vas­ta­si, et­tei jäl­ki jääl­lä kui­ten­kaan vai­kut­tai­si ole­van me­te­o­rii­tin te­ke­mä. Vas­taa­via muo­dos­tu­mia jär­vis­sä esiin­tyy, kun jär­ven jää­ty­mi­nen al­kaa ja läm­pö­ta­sa­pai­no ei vie­lä ole jär­ves­sä koh­dil­laan. Val­lit­se­val­la sää­o­lol­la on kui­ten­kin iso mer­ki­tys muo­dus­tu­mien syn­ty­mi­ses­sä. Myös sy­dän­tal­vel­la voi vas­taa­via esiin­tyä, jol­loin pu­hu­taan uve­a­van­nois­ta.

Ta­val­lis­ta me­te­o­ria kirk­kaam­pia bo­li­de­ja, eli tu­li­pal­lo­ja, esiin­tyy kyl­lä. Kui­ten­kin bo­li­dit syt­ty­vät tyy­pi­li­ses­ti noin 100 ki­lo­met­rin kor­keu­del­la ja kirk­kaim­mat­kin sam­mu­vat 20–30 ki­lo­met­rin kor­keu­del­la. Jos tä­män jäl­keen on jää­nyt jäl­jel­le ma­te­ri­aa, sil­lä kes­tää muu­ta­ma mi­nuut­ti is­key­tyä maan pin­taan. Jos kap­pa­le oli­si kui­ten­kin tul­lut yli­ää­nen­no­peu­del­la, sil­loin jäl­ki oli­si ker­ta­luok­kia isom­pi. Nyt ha­vai­tut jäl­jet oli­si­vat siis tä­hän ver­rat­tu­na mi­tät­tö­miä.

Tors­tai­na pai­kal­la käy­neet hen­ki­löt hais­toi­vat il­mas­sa mie­toa ri­kin ha­jua. Tu­li­pal­lo­työ­ryh­män mu­kaan haju ei kui­ten­kaan oli­si me­te­o­rii­tis­ta pe­räi­sin. Me­te­o­rii­teis­ta kond­rii­teis­sa ja jois­sa­kin akond­rii­teis­sa voi esiin­tyä rik­kiä rau­ta­sul­fi­di­na, eli troi­liit­ti­na. Mää­rä ja ke­mi­al­li­nen koos­tu­mus ei kui­ten­kaan ole sel­lai­nen, et­tä sii­tä jäi­si maas­toon ri­kin­kat­kui­nen haju. Ri­kin (/me­taa­nin) haju ha­vain­to­pai­kal­la vai joh­tua myös jär­ves­sä ta­pah­tu­vas­ta bi­o­lo­gi­ses­ta toi­min­nas­ta. Jääh­ty­vä il­ma saa nyt ve­den kon­vek­ti­on ai­kai­sek­si poh­jas­ta koh­ti pin­taa. Me­te­o­rii­teis­ta ei siis jää niin sa­not­tua mi­tat­taa­vaa/ha­vait­ta­vaa mik­roil­mas­toa.

Ur­sal­ta epäil­tiin, et­tä nämä jäl­jet ei­vät oli­si me­te­o­rii­tis­ta pe­räi­sin, vaan to­den­nä­köi­sim­min maa­pe­räi­sen luon­non syn­nyt­tä­mät. Myös lä­heis­tä maas­toa ha­ra­voi­tiin sa­ma­na päi­vä­nä mah­dol­li­sen ob­jek­tin tai sen osu­ma-/pa­lo­jäl­kien löy­tä­mi­sek­si, mut­ta et­si­jät ei­vät löy­tä­neet nie­mes­tä mi­tään tai­vaal­ta tip­pu­nut­ta.

Sil­min­nä­ki­jän ha­vain­non pe­rus­teel­la tai­vaal­ta kui­ten­kin len­si tu­li­nen pal­lo, mah­toi­ko tuo ol­la pa­la­nen ava­ruus­ro­mua?

Ant­ti A. Luos­ta­ri­nen