Mökkiläisen mietteitä syyllistämisestä

Tä­män päi­vän He­sa­ris­sa on ko­lum­ni, joka ku­vaa mei­dän­kin tun­tei­tam­me hy­vin.

Olem­me käy­neet Yl­läk­sel­lä 40 vuo­den ajan, kaik­ki­na vuo­de­nai­koi­na. Olem­me naut­ti­neet lois­ta­vas­ta la­tu­ver­kos­tos­ta sa­moin kuin hie­nois­ta iki­met­sis­tä ja erä­maa­tun­nel­mas­ta va­el­luk­sil­lam­me ke­säi­sin ja syk­syi­sin. Lo­pul­ta kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten os­tim­me tääl­tä oman mö­kin, jos­sa olem­me viet­tä­neet per­heen kans­sa mo­net jou­lut ja kaik­ki pää­si­äi­set. Vuo­den mit­taan tääl­lä tu­lee ol­tua yh­teen­sä 70–100 vuo­ro­kaut­ta. Mök­ki tun­tuu toi­sel­ta ko­dil­tam­me.

Viih­dym­me tääl­lä hy­vin ja tän­ne ai­na kai­paam­me. Kai­kil­le ys­tä­vil­lem­me ke­hum­me ai­na Yl­läk­sen luon­toa ja sen hy­vin­hoi­det­tua, laa­jaa la­tu­ver­kos­toa. Mak­sam­me la­tu­mak­sut ja tu­em­me pai­kal­li­sia yrit­tä­jiä mie­lel­läm­me tääl­lä ol­les­sam­me.

Ko­ro­na­vi­rus on ai­heut­ta­nut poik­keuk­sel­li­sen ti­lan­teen koko maas­sa ja sii­hen on il­man muu­ta suh­tau­dut­ta­va va­ka­vas­ti. Tie­däm­me myös hy­vin, et­tä La­pin Ter­vey­den­huol­lon re­surs­sit ovat ra­jal­li­set ja sen otam­me omas­sa toi­min­nas­sam­me huo­mi­oon. Tääl­lä voi elel­lä his­suk­seen omas­sa mö­kis­sään ja ovel­ta pää­see met­sään, jos­sa lää­niä riit­tää. Ke­tään muu­ta ei tar­vit­se ta­va­ta.

Nyt kui­ten­kin useis­sa tie­do­tus­vä­li­neis­sä ja so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa mei­tä mök­ki­läi­siä on syyl­lis­tet­ty ja vi­hat­tu to­del­la pal­jon. Pro­vii­so­rin kir­joi­tus La­pin Kan­sas­sa on omaa luok­kaan­sa – yli­lyön­ti, jota ei kan­na­ta enem­pää kom­men­toi­da. Niin tai näin, rak­kau­te­ni Yl­läk­seen on saa­nut pie­nen ko­lauk­sen. Toi­voi­sin, et­tä pai­kal­li­set asuk­kaat ja me mök­ki­läi­set voi­sim­me ol­la ih­mi­siä toi­sil­lem­me.

Ys­tä­väl­li­sin ter­vei­sin,

Mar­ja-Lii­sa Par­jan­ne

An­na-Stii­na Ny­kä­sen ko­lum­ni/HS:

Mök­ki­läis­ten sy­dän sär­kyi, kun heis­tä teh­tiin syn­ti­puk­ke­ja