Marko Huusko harppoo pitkillä askeleilla kohti Vasalakea. Eletään heinäkuun hellejaksoa. Ympärillämme on kuivaa, aurinko porottaa selkään. Marko, rakennusmestari ja Metsähallituksen Luontopalveluiden suunnittelija, on matkalla tarkastamaan työmaata.
– Käyn noin kerran viikossa katsomassa kohteen. Työt siellä kyllä etenevät, mutta aina on jotain ongelmia, joita ratkotaan yhdessä miesten kanssa.
Luontopalveluilla on tänä kesänä käynnissä 36 eri rakennus- ja kunnostuskohdetta Tunturi-Lapin alueella.
– Työt on mahdollistanut Suomen hallituksen kahtena peräkkäisenä vuonna myöntämä rahapotti, jonka turvin on päästy pienentämään maastokohteiden korjausvelkaa, Huusko kiittelee.
Nyt matkaamme kohti Aakenustunturin Moloslakea, jonka loivempaan kylkeen, Moloslehdon puolelle, nousee Aakenustuvaksi nimetty uusi autiotupa, käymälä ja puuliiteri.
Kun olemme ylittäneet Vasalaen huipun, Marko pysähtyy ja osoittaa alemmas metsikköön.
– Tuolla se jo pilkottaakin.
Puiden keskeltä erottuu rakenteita.
Jos oikein tarkkaan tihrutaa, Vareslaelta voi erottaa uuden tuvan puurajasta.
Työmaalla laulaa naulapyssy. Toni Autto, Olavi Hartikainen ja Petri Kangosjärvi työskentelevät Aakenustuvan katon kimpussa.
– Näillä helteillä katto pitäisi melkein tehdä yöllä. Huopa kuumenee niin pirusti, miehet toteavat.
Marko loikkaa tupaan, jossa yksittäiset lankut hoitavat vielä lattian virkaa.
– Kuinkas ne elementit istuvat, hän kysäisee.
Tupa on Markon piirtämä ja ensimmäinen tätä nimenomaista mallia. Tuvan matka työpöydältä tunturin kylkeen on ollut pitkä.
– Hanke alkaa aina siitä, että kartoitetaan tarve, Marko kertoo.
– Selvitetään, minkälaista kulkijaa on ja kuinka paljon, ja tarvitaanko alueelle kota, laavu vai tupa. Tässä meitä auttavat kävijälaskurit.
Marko Huusko (harmaassa paidassa) valvoo työmaiden edistymistä.
Aakenus on suosittu kohde. Vuonna 2020 Aakenuksella retkeili noin 6500 kävijää, josta Aakenustuvan alueella arviolta 4000. Kulkijoita on tähän saakka palvellut vanhaksi porokämpäksi kutsuttu tupa, joka sijaitsee Molosjänkän reunalla. Kämppä on niin huonokuntoinen, ettei sitä kannattanut lähteä enää kunnostamaan. Oli siis aika katsella sopivaa paikkaa uudelle tuvalle.
– Sijainti mietitään siten, että tupa palvelisi mahdollisimman monesta suunnasta tulevia kulkijoita. Reittien risteyskohdat ovat hyviä. Tämän paikan löysi Metsähallituksen suunnittelija Jari Ylläsjärvi. Tuossa olisi 50–100 metrin päässä vielä komeampi paikka, mutta siellä rakennukset rikkoisivat liikaa maisemaa.
Vanha retitti vie porokämpälle, joka ei ole enää käytössä. Vanhalta reitiltä on purettu pitkospuut.
Kun Marko oli piirtänyt luonnoksen tuvasta, se käytiin ensin läpi omalla porukalla. Sen jälkeen oli vuorossa toimenpidesuunnitelman laatiminen ja Metsähallituksen sisäinen hyväksymisprosessi.
– Sijainti pitää hyväksyttää Metsähallituksen luontopuolella, perinnepuolella ja eräpuolella. Eri osastoilla tarkistetaan, että kasvusto, historia ja eläimistö ovat sellaisia, että rakentaminen on mahdollista. Tarvittaessa keskustellaan myös ulkopuolisten tahojen, kuten esimerkiksi paliskuntien ja saamelaiskäräjien, kanssa.
Sen jälkeen tarvittiin kunnalta rakennusluvat – aivan samalla tavalla kuin missä tahansa muussakin rakennusprojektissa. Ennen lupia ei voi käynnistää rakentamista.
– Elementit ja asennustyöt kilpailutetaan. Yhdellä kertaa kilpailutetaan iso könttä rakennusprojekteja. Tälle kohteelle tuli kaikkine rakennuksineen, tarvikkeineen ja töineen hintaa noin 80 000 euroa.
Tälle vuodelle Metsähallituksen työmaat työllistävät urakoitsijoita Enontekiöltä, Muoniosta, Tervolasta ja Tampereen seudulta. Tuvan elementit tulivat Rovaniemeltä ja kuivakäymälän elementit Suomussalmelta.
– Olen lisäksi saanut apuvoimia rakennusinsinööreistä Saija Keskitalo ja Juho Alhainen, joilla on omia taukopaikkakohteita hoidettavinaan. Kohteet on jaettu yhdessä alueittain. Siitä on suuri apu työmaiden hoitamisessa. Tunturi-Lapin alue on laaja, etäisyydet pitkät ja kohteita on määrällisesti paljon.
Suurin osa rakennusmateriaaleista tuodaan maastoon moottorikelkalla lumipeitteen aikaan.
– Toissatalvena tuotiin liiterin ja käymälän puutavarat, viime talvena tuvan. Materiaalit säilyvät lumen alla, kun ne on suojattu hyvin, Marko sanoo.
Puutavara on tuotu maastoon lumien aikaan moottorikelkalla.
Tällä työmaalla työt käynnistyivät 21. kesäkuuta. Valmista pitäisi olla ennen elokuun alkua.
– Kaikki on sujunut suunnitellussa aikataulussa, Marko kiittelee.
– Yleisesti ottaen näissä kohteissa suurimman haasteen tuo uusi jätevesilaki. Käymälän pitää olla erotteleva. Suotoneste kerätään umpisäiliöihin.
Kävelemme tuvalta käymälärakennukselle. Käymälä on isompi kuin tupa.
– Tuvalla on kokoa 23 neliötä, käymälä on muistaakseni 27 neliötä, Marko toteaa.
Loikkaamme käymälän takahuoneeseen.
– Tänne tulee säiliöt kahteen kerrokseen. Jäiset säiliöt saa kiskaistua alariviin, josta keväällä ilmojen lämmetessä neste valuu viemäriputkea pitkin umpisäiliöön. Ritilän päällä ylärivissä odottavat tyhjät säiliöt. Huoltajan työtä helpottaa, kun on myös työskentelytilaa. Käymälän taakse tulee komposti, jonne kipataan kiinteä aines.
Käymälä on isompi kuin itse tupa.
Käymälän takaosassa on oltava riittävästi tilaa käymälän huoltajalle.
Työmiehet kaipaavat käymälää varten vielä tykötarpeita.
– Jos tarvitsette ritilää lisää, mittokaa ja ilmoittakaa minulle määrä. Tilaan lisää, Marko lupaa.
Olavi ja Petri ovat tulleet työmaalle mönkijöillä, Toni kevytmoottoripyörällä. Kyydissä kulkevat puuttuvat tarvikkeet.
Me lähdemme paluumatkalle kävellen.
Rakennusmiehet ajavat työmatkansa mönkijöillä ja kevytmoottoripyörällä.
Markon puhelin soi tiuhaan.
– Nyt soitettiin Kilpisjärveltä, Marko sanoo, kun marssimme Vareslakea ylös.
Markon kävelyvauhti on tiukka, mutta mies ei hengästy.
– Tein vuosi sitten elämäntapamuutoksen. Mieluummin kävelen kohteisiin kuin kuljen mönkijällä. Aakenustuvalle kävelee reippaalla tahdilla vajaan tunnin. Sama aika menisi mönkijänkin kyydissä.
Marko on työskennellyt Metsähallituksen suunnittelijana vuodesta 2017. Koulutukseltaan hän on rakennusmestari.
– OIen suunnitellut Metsähallitukselle tupia, kuivakäymälöitä, varastoja, tupien remontteja ja muita vastaavia kohteita. Pyrimme vähentämään maastossa tehtävää työtä eli tekemään kohteet elementtirakenteisena mahdollisimman pitkälle. Silloin jää vähemmän jälkiä maastoon rakentamisen aikana.
Markolla ei ole kesälomaa. Hän lomailee mieluummin talvella.
– Ja hankalahan se olisi kiihkeimmän rakennussesongin aikana viettää lomaa, Marko hymähtää.
Aakenustuvalta mies jatkaa matkaansa vielä Kilpisjärven kohteeseen, sinne, josta jo soiteltiin. Koti hänellä on Hetassa ja mökki Kittilän tuntumassa – ja työmaat pitkin Tunturi-Lappia.
-------------------------------
Juttu on tehty kaupallisena yhteistyönä Metsähallituksen kanssa.
Näytä lisää
Näytä kaikki
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.