Ve­si­pa­nee­li: Ris­ke­jä on, mut­ta kan­taa­ko ku­kaan vas­tuu­ta, jos pa­hin ske­naa­rio to­teu­tuu?

Min­kä­lais­ta vet­tä, kuin­ka pal­jon, min­ne ja mil­lä seu­rauk­sil­la? Sii­nä tii­vis­tet­ty­nä Ko­la­ris­sa 18. maa­lis­kuu­ta jär­jes­te­tyn ve­si­pa­nee­lin pää­ky­sy­myk­set.

En­nen var­si­nais­ta pa­nee­lia toi­mi­tus­joh­ta­ja Mai­ja Vidq­vist Te­ol­li­suu­den Vesi Oy:stä esit­te­li Han­nu­kai­sen kai­vos­hank­keen vii­mei­sim­piä ve­sien­kä­sit­te­ly­suun­ni­tel­mia – mi­ten hal­li­taan tul­vat, kui­vuu­det ja mi­ten ve­siä kier­rä­te­tään.

– Ide­a­na ve­sien­hal­lin­nas­sa on ve­sien suu­ri kier­rä­ty­sas­te, Vidq­vist esit­te­li kaa­vi­oi­ta.

Yk­sin­ker­tais­tet­tu­na: Kai­vo­sa­lu­eel­la on ”puh­das­ta” vet­tä, joka on en­si­si­jai­ses­ti sa­de­vet­tä, ja vet­tä, joka vaa­tii kä­sit­te­lyä. Kä­si­tel­tä­väs­sä ve­des­sä on muun mu­as­sa sul­faat­tia, elo­ho­pe­aa, ka­diu­mia, ku­pa­ria, nik­ke­liä ja uraa­nia.

Kä­si­tel­tyä kier­rä­tys­vet­tä käy­te­tään ri­kas­tusp­ro­ses­sis­sa. Myös puh­das­ta vet­tä käy­te­tään, mut­ta vain niis­sä koh­din, jois­sa se on pa­kol­lis­ta.

Pro­ses­sis­sa kier­täi­si ne­li­sen­tu­hat­ta kuu­ti­o­ta vet­tä tun­nis­sa.

Jot­ta ri­kas­tus­hiek­ka-al­taat ei­vät tul­vi­si, osa puh­taas­ta ja osa kä­si­tel­lys­tä jä­te­ve­des­tä on pum­pat­ta­va sel­key­ty­sal­taan kaut­ta Muo­ni­on­jo­keen.

Ristiriitaisuuksia luvuissa

On­ko puh­dis­tet­tu vesi kui­ten­kaan tar­peek­si puh­das­ta? En­tä on­ko mah­dol­lis­ta, et­tä ri­kas­tus­hiek­ka-al­tais­ta tai si­vu­ki­vi­ka­sois­ta pää­si­si vuo­ta­maan jo­tain poh­ja­ve­siin?

Han­ke­joh­ta­ja Jaa­na Koi­vu­maa no­jaa las­kel­miin, joi­den mu­kaan kai­kis­sa pi­toi­suuk­sis­sa pääs­tään al­le vii­te­ar­vo­jen. Koi­vu­maan mu­kaan al­tai­den ja hap­poa tuot­ta­van si­vu­ki­vi­ka­san poh­ja­ra­ken­teet ta­kaa­vat tur­val­li­suu­den.

Ke­mi­an­te­ol­li­suu­den asi­an­tun­ti­ja Leif Ramm-Schmidt puo­les­taan nä­kee mo­nes­sa kes­kei­ses­sä asi­as­sa suu­ria ris­ke­jä. Hä­nen mu­kaan­sa kai­vo­syh­ti­ön las­kel­mis­sa on va­ka­via vir­hei­tä, jot­ka vai­kut­ta­vat sii­hen, mitä pur­ku­put­kes­ta pää­see Tor­ni­on-Muo­ni­on­jo­keen ja mitä si­vu­ki­vi­ka­sois­ta va­luu maa­pe­rään ja poh­ja­ve­siin.

Ramm-Schmidt ker­too esi­merk­ke­jä sel­key­ty­sal­taal­le joh­det­ta­vien ve­sien si­säl­tä­mis­tä sul­faa­teis­ta ja ksan­taa­teis­ta.

Ksan­taat­tien koh­dal­la on­gel­ma­na on vä­häi­nen tut­ki­mus­tie­to, ke­mi­kaa­lin hi­das ha­jo­a­mi­nen tal­vel­la ja myr­kyl­li­syys.

Sul­faat­tia kai­vo­syh­tiö puo­les­taan kä­sit­te­lee ke­mi­an la­kien vas­tai­ses­ti it­se­näi­se­nä ai­nee­na. Neut­raa­lis­sa ve­des­sä sul­faa­tin vas­ta­pai­no­na pi­tää ol­la me­tal­li-io­ni, jot­ta vesi oli­si ta­sa­pai­nos­sa. Jos siis sul­faat­ti­mää­rä nou­see, nou­see myös me­tal­li­pi­toi­suus.

– Vii­mei­sim­pien lu­ku­jen mu­kaan pro­ses­sis­sa käy­tet­tä­vät sul­faat­ti­mää­rät kas­voi­vat vii­sin­ker­tai­sik­si, mut­ta muut io­nit ovat vä­hen­ty­neet. Me­tal­li-io­ne­ja puut­tuu 80–90 pro­sent­tia! Ramm-Schmidt häm­mäs­te­lee.

Ramm-Schmidt ko­ros­taa sa­maa kuin La­pin Ely-kes­kus, Met­sä­hal­li­tus, Luon­non­va­ra­kes­kus, Ruot­sa­lais-suo­ma­lai­nen ra­ja­jo­ki­ko­mis­sio ja Nor­r­bot­ten: on mah­do­ton ar­vi­oi­da asi­aa, jos­ta ei ole tar­peek­si tie­toa.

– Ja nyt ve­sien­kä­sit­te­ly on taas muut­tu­nut ja saa­daan jäl­leen uu­sia pääs­tö­ar­vo­ja, Ramm-Schmidt har­mit­te­lee.

Valahtaako Äkäsjoki kaivokseen?

Ai­em­mis­sa ti­lai­suuk­sis­sa on pu­hut­tu poh­ja­ve­sis­tä, mut­ta ei niin­kään lä­hi­jo­kien ve­sien suo­tu­mi­ses­ta avo­lou­hok­siin. Pa­ne­lis­teil­ta ky­syt­tiin, on­ko tot­ta, et­tä Äkäs­jo­en, Ku­er­jo­en ja Val­ke­a­jo­en pin­nat voi­si­vat alen­tua. Asi­aa on ar­vi­oi­nut vuon­na 2013 eng­lan­ti­lai­nen kai­vo­sa­lan kon­sult­tiy­ri­tys SRK Con­sul­ting Ltd.

Jaa­na Koi­vu­maa to­te­aa, et­tä hän luot­taa SRK:n tut­ki­muk­siin, joi­den mu­kaan joet ei­vät va­lah­tai­si kai­vo­sa­lu­eel­le.

– Se, et­tä voi­daan teh­dä li­sää tut­ki­muk­sia, on il­mi­sel­vää. Seu­ran­ta on tiuk­kaa, Koi­vu­maa sa­noo.

Ramm-Schmid­tin mie­les­tä Äkäs­jo­es­ta ja Ku­er­jo­es­ta avo­lou­hok­seen vuo­ta­va ve­si­mää­rä on ali­ar­vi­oi­tu.

– Avo­lou­hos on sy­väl­lä, mii­nus 220 met­riä maan­pin­nas­ta. Kun tie­de­tään, et­tä maa­pe­rä on siel­lä hy­vin vet­tä joh­ta­vaa poh­ja­ve­si­a­lu­et­ta ja etäi­syys avo­lou­hok­seen vain run­saat 200 met­riä, kyl­lä sin­ne iso­ja mää­riä me­nee (jo­ki­vet­tä). Minä en luo­ta sii­hen, mitä SRK on ar­vi­oi­nut. He ovat it­se ko­ros­ta­neet tut­ki­muk­seen si­säl­ty­viä suu­ria epä­var­muus­te­ki­jöi­tä. He ovat il­mei­ses­ti ar­vi­oi­neet vuo­to­mää­rät kes­ki­mää­räi­sen maa­pe­rän mu­kaan ot­ta­mat­ta huo­mi­oon, et­tä juu­ri tuol­la alu­eel­la on eri­lai­nen maa­pe­rä, Ramm-Schmidt pe­rus­te­lee.

– Jos joku us­kal­taa kaa­voit­taa tä­hän tut­ki­mat­ta juur­ta jak­sain, roh­ke­aa on, hän li­sää.

Kenellä vastuu vahingoista?

Use­at vi­ra­no­mai­set kat­so­vat, et­tä han­ke on lii­an ris­ki­al­tis ym­pä­ris­töl­le. Sel­ke­ää vas­taus­ta sii­hen, mitä pa­ne­lis­tit ovat miel­tä sii­tä, kan­nat­taa­ko ris­ki ot­taa ja ke­nel­lä on vas­tuu, jos jo­tain me­nee pie­leen, ei saa­da.

Mai­ja Vidq­vist to­te­aa, et­tei Te­ol­li­suu­den Vesi Oy ota vas­tuu­ta hank­kees­ta. Sen si­jaan yh­ti­ös­sä on poh­dit­tu tark­kaan yri­tyk­sen ar­vo­maa­il­maa.

– Me­tal­le­ja tar­vi­taan, ja sil­lä on si­vu­vai­ku­tuk­sia. Pi­tää osa­ta miet­tiä, mi­ten saan teh­tyä oman hom­ma­ni kaik­kein par­haim­min, Vidq­vist lin­jaa.

Ylei­sön jou­kos­ta ky­sy­myk­siin vas­tan­nut Han­nu­kai­nen Mi­ning Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Mari Pil­ven­tö ko­ros­taa lä­hi­rau­dan mer­ki­tys­tä.

– Täy­tyy ot­taa kol­lek­tii­vi­ses­ti vas­tuu sii­tä, mitä Suo­mes­sa teh­dään. Lä­hi­tuo­tet­tu ruo­ka ja luo­mu­ruo­ka­kes­kus­te­lu laa­je­nee te­räs­maa­il­maan.

Pil­ven­nön vie­res­sä is­tu­va yrit­tä­jä ja Ko­la­rin kun­nan­val­tuu­tet­tu Mik­ko Lip­po­nen to­te­aa pöy­ris­ty­neen­sä vi­her­pe­sus­ta.

– Luo­mu­rau­taa näil­lä ke­mi­kaa­li­mää­ril­lä? Mie­len­kiin­toi­nen rin­nas­tus.

Ramm-Schmidt pi­tää han­ket­ta ai­ka­pom­mi­na.

– Täl­lä kai­vok­sel­la on poik­keuk­sel­li­sen suu­ri hii­li­ja­lan­jäl­ki. Maa­il­mal­ta ei rau­ta lopu, sitä ei tar­vit­se tääl­tä kai­vaa. Jot­ta tääl­tä saa­dan kilo puh­das­ta rau­taa, pi­tää lou­hia ja kai­vaa 25-ker­tai­nen mää­rä ki­veä ja maa­ta.

Kokeilukenttänä Hannukainen

Kai­vo­syh­tiö ja Te­ol­li­suu­den Vesi ko­ros­ta­vat use­aan ot­tee­seen sun­nit­te­lun, tes­taa­mi­sen, op­pi­mi­sen ja taas suun­nit­te­lun mer­ki­tys­tä.

– Nyt tuo­daan kai­vok­sil­le tek­nii­koi­ta, jot­ka ovat ol­leet muil­la te­ol­li­suu­den aloil­la käy­tös­sä jo 20–30 vuot­ta. On var­mis­tut­ta­va, et­tä ne kaik­ki toi­mi­vat kai­vok­sel­la, Vidq­vist sa­noo.

Mitä se sit­ten tar­koit­taa? Han­nu­kai­ses­sa kiin­teis­tön omis­ta­va Rai­mo Roi­ni­nen esit­tää suo­ran ky­sy­myk­sen Vidq­vis­til­le:

– Luin esit­teen, jos­sa si­nul­la oli jut­tu, jon­ka lo­pe­tit si­ten, et­tä vas­ta tu­le­vai­suus ker­too, teim­me­kö oi­ke­at pää­tök­set. Mitä tar­koi­tit sil­lä?

– Kun men­nään eteen­päin, huo­ma­taan, et­tä mo­nes­ti on teh­ty jo­tain höl­möä. Jot­ta pääs­tään as­kel eteen­päin, näi­hin ki­viin on kom­pas­tut­ta­va. On otet­ta­va vä­li­as­ke­lei­ta. Ko­keil­laan, mi­ten asi­at toi­mi­vat käy­tän­nös­sä, mitä niis­tä seu­raa, Vidq­vist se­lit­tää.

Ylei­sös­tä häm­mäs­tel­lään sa­man­kal­tai­sia lau­sun­to­ja pit­kin il­taa.

– Han­nu­kai­nen­ko on sit­ten se näyt­tä­mö, jos­sa ko­keil­laan? Ei­hän se näin voi men­nä!

Mut­ta löy­tyy hank­keel­le kan­nat­ta­jan­sa­kin. Ko­la­rin kun­nan­val­tuu­tet­tu Jar­mo Kyl­mä­maa to­te­aa, et­tä ai­na­kin hä­nes­sä kai­vos­han­ke he­rät­tää luot­ta­mus­ta.

Myös kai­vo­syh­ti­ön ar­vi­oin­ti­ky­kyyn us­ko­taan:

– Jos kai­vos ei ole kan­nat­ta­va, ei Ta­po­jär­vi Oy sitä au­kai­se. Jos on kan­nat­ta­va, Ta­po­jär­vi avaa kai­vok­sen ja se on Ko­la­rin pe­las­tus!

Rahoituksesta ei puhuta

Kun ar­vi­oi­daan hank­keen luo­tet­ta­vuut­ta, ei voi­da vält­tyä ra­ha­kes­kus­te­lul­ta.

North­land upot­ti ai­ka­naan hank­kee­seen 60 mil­joo­naa eu­roa. Täl­lä het­kel­lä Ta­po­jär­vi Oy lait­taa hank­kee­seen 2 mil­joo­naa eu­roa vuo­sit­tain. Yh­tiö on ar­vi­oi­nut saa­van­sa kai­vok­sen pys­tyyn 200–300 mil­joo­nal­la eu­rol­la. Ramm-Schmidt kui­ten­kin to­te­aa, et­tä pelk­kä toi­mi­va poh­ja­rat­kai­su on kus­tan­nuk­sil­taan use­an sa­dan mil­joo­nan eu­ron luok­kaa, mi­kä­li Ely-kes­kuk­sen vaa­ti­muk­set to­teu­te­taan.

Ka­las­tus­mat­kai­lu­hank­keen edus­ta­ja Eli­as Te­riö muis­tut­taa ka­las­ton mer­ki­tyk­ses­tä. Sii­ka, lohi ja har­jus ovat vaa­ras­sa – jos va­hin­ko sat­tuu, mi­kään raha ei kor­vaa ka­tast­ro­fia.

– Ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­sen täy­den­nyk­ses­sä to­de­taan, et­tä kor­va­taan 6000 eu­roa vuo­sit­tain. Kan­nat­taa pis­tää muu­ta­ma nol­la pe­rään. Ka­las­tus­mat­kai­lun ta­lou­del­li­nen hyö­ty Tor­ni­on­jo­ki­laak­sos­sa on 10,8 mil­joo­naa eu­roa vuo­des­sa.

Li­säk­si han­ke saat­taa pa­kot­taa Tun­tu­ri-La­pin Vesi Oy:n te­ke­mään muu­tok­sia puh­dis­ta­mol­laan, joka si­jait­see Rau­tu­vaa­ras­sa. Ve­siyh­ti­ön nä­ke­mys on, et­tä kai­vo­syh­tiö vas­taa sii­nä ta­pauk­ses­sa kus­tan­nuk­sis­ta.

– Hin­ta­lap­pu oli­si noin 3 mil­joo­naa, Tun­tu­ri-La­pin Ve­den toi­mi­tus­joh­ta­ja Pet­ri Lai­ho sum­maa.

Voi­ko kai­vos­hank­kees­ta saa­da kan­nat­ta­van?

– Kun olem­me saa­neet ym­pä­ris­tö­lu­pa­pää­tök­sen, tar­kis­tam­me las­kel­mat, Koi­vu­maa to­te­aa.

Ym­pä­ris­tö- ja ve­si­ta­lous­lu­pa­pää­tös tu­lee alu­e­hal­lin­to­vi­ras­tos­ta eh­kä vie­lä tä­män vuo­den ai­ka­na. Kai­vo­sa­lu­een kaa­voi­tus puo­les­taan sat­taa ol­la vie­lä tänä ke­vää­nä kun­nan­val­tuus­ton nui­jit­ta­va­na.

Han­nu­kai­nen Mi­nin­gin toi­mi­tus­joh­ta­ja Mari Pil­ven­tö ei ol­lut ha­lu­kas ker­to­maan ra­hoi­tuk­seen liit­ty­vis­tä asi­ois­ta.

Ve­si­pa­nee­li on ko­ko­nai­suu­des­saan kat­sot­ta­vis­sa osoit­tees­sa ko­la­ri.fi > Ajan­koh­tais­ta > Han­nu­kai­sen kai­vos­han­ke.

Satu Ren­ko

Pää­kir­joi­tus ai­hee­seen liit­ty­en