Yksi maailman puhtaimmista ja hienoimmista Länsi-Lapin luontokohteista saa suuren rautakaivoksen naapuriinsa, jos Hannukainen Mining saa tahtonsa läpi. Sääliksi käy Kolarin kantaväestöä, joka kuvittelee kaivoksen nostavan kuntalaisten talouden uuteen kukoistukseen. Nykymaailmassa liiketoiminnalla ei ole kotipaikkaa, ei edes kotimaata, ja siksi kaivoksen pysyminen suomalaisomistuksessa tai paikallisten työllistyminen on toive, jonka toteutumisesta ei ole mitään takeita. Hyötyjiä ovat kasvottomat pääomien siirtelijät, eivät Kolarin pienet ihmiset.
Mikä on kaivosyhtiön logiikka? Sen saimme nähdä äskettäisessä Talvivaara-dokumentissa. Ajatustapa on suunnilleen seuraavanlainen:
Kaksikymmentä- tai viisikymmentätuhatta kaivoksesta kärsivää ihmistä ei ole paljon, alle puoli prosenttia Suomen kansasta. Loput ovat meidän puolellamme, siitä huolehtii imagokonsulttimme. Jos jotain menee pieleen, ostamme konsultilta uudet selitykset. Jos selitykset eivät kelpaa, vaihdamme konsulttia.
Hiljaisuuden ja puhtauden menetys ei vaivaa niitä, jotka ovat tarpeeksi kaukana tai jotka saavat tarpeeksi taloudellista hyötyä. Hannukaisen tapauksessa vaikutukset tosin voivat ulottua satojen kilometrien päähän, jos kaivos saastuttaa Muonion- ja Tornionjokea.
Kaivosonnettomuudet ovat aina odottamattomia, ja vaikka riskit olisivat tiedossa, niistä vaietaan tai niitä vähätellään sekä todennäköisyyden että vaikutusten osalta. Hannukainen Mining on palkannut konsultit muotoilemaan lauseita, joiden mukaan yhtiö tekee kaiken voitavansa haittojen minimoimiseksi. Haittoja siis on jo lähtökohtaisesti, ja parhaassa tapauksessa päästään ennalta määriteltyihin minimeihin – siis parhaassa tapauksessa. Mutta nämä minimihaitatkaan eivät sovi alueeseen, jonka talous perustuu turismiin ja vetovoima täydelliseen haitattomuuteen, siis puhtauteen, hiljaisuuteen ja luonnon koskemattomuuteen. Ylläs houkuttelee matkailijoita saastuneemmista kolkista, eli lähes koko muusta maailmasta.
Joidenkin kaivosta kannattavien mielestä Ylläs on jo pilattu. Se ei ole täysin väärä argumentti, koska Ylläksen korkeimman tunturin valjastaminen laskettelukeskusten käyttöön on kiistaton maisemahaitta, mutta kyseessä on vain yksi tunturi usean muun omaleimaisen ja rakentamattoman tunturin joukossa. Laskettelukeskukset eivät uhkaa alueen muita toimintoja tai elinkeinoja lainkaan. Valppaana on silti oltava myös muun kuin kaivostoiminnan osalta, jotta meillä olisi jatkossakin mahdollisuus nauttia hohtavista hangista ja honkien huminasta omassa maassamme.
Tärkeä asia on myös alueen matkailuyrittäjät. Onko jonkun rikastuminen tärkeämpää kuin jonkun toisen elinkeinon säilyminen? Ylläksellä on pitkät matkailuperinteet, ja ilman kaivoshankkeen tuomaa varjoa tulevaisuus näyttäisi nyt entistä valoisammalta. Kaivoksesta hyötyvät pelurit, mutta koskemattomasta luonnosta hyötyvät sitkeästi työtään tekevät yrittäjät ja heidän palveluksiaan käyttävät matkailijat. Onko koko alueen elinkelpoisuuden riskeeraava peli tärkeämpää kuin pitkäjänteinen, aluetta kehittävä työ?
Tuomas Valve, Turku
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.