Pallashotellin vanhin osa on rakennettu vuonna 1948. Vajaa kilometri ylempänä tunturissa sijaitsi vuonna 1938 valmistunut Pallastunturin ensimmäinen hotelli, jonka Saksan armeija räjäytti syksyllä 1944, kun se vetäytyi Lapista.
Hotellin edustalla on muutamia autoja, mutta syksyn vilkkaimmat sesonkiviikot ovat selkeästi ohi. Edes kesäkauden uskollisimpia vieraita, poroja, ei näy missään. Lapland Hotels Pallas on viimeistä päivää auki ennen pientä hengähdystaukoa, jonka jälkeen hotelli aukeaa talvikauteen.
On aamiaisaika, ja aamupalalla on muutamia hotellivieraita nauttimassa herkullisen näköisistä tarjoiluista. Sivusalin maisemaikkunan ääressä istuu sodankyläläinen Anu Marttila, joka on tullut viettämään lapsivapaata viikonloppua Muonion rauhaan.
– Ajattelin tarjota itselleni luksusta, ja varasin hotellihuoneen. Yleensä liikun teltan kanssa, mutta nyt halusin tulla valmiiseen aamupalapöytään. Tämä on minun oma reissuni, jonka aikana ei tarvitse kantaa huolta muista.
Kittiläläisiäkin sukujuuria omaava Marttila on asunut koko aikuisikänsä pohjoisessa ja alueen hotelleissa tulee vierailtua harvoin. Lapland Hotels Pallasta hän pitää yhtenä Lapin helmistä. Marttila ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa Pallaksella, mutta vanhan rakennuksen tunnelma sykähdyttää kerta toisensa jälkeen. Puhelimen kameraan on tallentunut useita kuvia hotellin sisustuksesta ja tauluista.
Hotellin sisustukseen kuuluu runsaasti tauluja. Baarin seinällä on Alli Ohenojan teos.
Paavo Tynell suunnitteli Pallaksen hotellia varten valaisimet, jotka ovat saaneet inspiraationsa poronkellosta.
Marttila on vieraillut Pallaksella myös talvella, mutta varsinaiset hiihtoretket ovat vielä suunnitteluasteella.
– Ehkä ensi talvena pitää toteuttaa sellainenkin reissu. Minulla on aina kaipuu tänne Länsi-Lapin maisemiin, Marttila toteaa.
Kello lähestyy kymmentä, ja aamupalahetki alkaa olla ohi. Hotellin aulasta, vastaanottotiskin takaa kantautuu iloista puheensorinaa. Vastaanottopäällikkö Niina Peltonen keskustelee tiimiläistensä Essi Vuollon ja Ronja Takalon kanssa, mutta ehtii irtautua töiden äärestä haastateltavaksi.
Nousemme portaita pitkin hotellin yläkertaan, jossa sijaitsee kirjastohuone. Tällä pienehköllä huoneella on yllättävän tärkeä osa hotellin joulusesongissa.
– Kirjastohuone muuttuu joulupukin pajaksi. Koristelu on runsas ja aivan överi, sellainen brittiläiseen makuun sopiva, Peltonen kuvailee.
Lapland Hotelsin Pallaksen yksikkö on myyty joulukuuksi matkatoimistolle, ja vieraina on vain heidän asiakkaitaan.
– Hotellimme on heidän joulumaailmansa, ja Lapland Safaris vastaa varsinaisesta ohjelmasta. Kahvila ja baari ovat auki kaikille, mutta muuten olemme vain matkatoimiston asiakkaiden käytössä.
Niina Peltonen (vas.), Ronja Takalo ja Essi Vuollo työskentelevät hotellin vastaanotossa, jossa Pallastunturin luontokeskuksen puuttuminen näkyy kasvaneina asiakasmäärinä.
Monelle perheelle joulumatka on jo perinne, ja he palaavatkin vuosi toisensa jälkeen.
– Jotkut saattavat tulla jo seitsemättä kertaa. Viime talvi oli minun ensimmäiseni täällä, ja seurasin ihmeissäni, kun perheet tulivat mätsäävissä joulupaidoissa ja -pyjamissa aamiaiselle. Olen itsekin jouluihminen, ja nautin siitä ajasta täällä, Peltonen toteaa.
Tammikuun ensimmäisenä päivä hotelli aukeaa kaikille. Alkuvuoden aukiolo on kokeilussa vasta toista talvea, ja aika näyttää kuinka asiakkaat löytävät sydäntalviseen Muonioon.
Laskettelurinteet aukeavat viikolla kahdeksan, samoin latuja ajetaan vasta samaisella viikolla. Omatoimimatkailijoiden lisäksi asiakkaina on koko kevään ajan keskieurooppalaisia ryhmiä.
Tuleva talvi on toinen myös Peltoselle, joka palasi Pallakselle liki kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Välissä hän työskenteli Lapland Hotelsin Oloksen toimipisteellä sekä kaupan alalla.
– On ollut mukava palata juurilleen. Meillä on hyvä henki henkilökunnan kesken ja saan puhua päivittäin kieliä, mitä kaipaisin, kun olin muissa töissä, Peltonen kertoo.
Peltosen tiimiin kuuluu viisi henkeä, joista kolme työskentelee päivävuorossa ja kaksi yövuorossa. Peltonen asuu itse Muoniossa, mutta kausityöntekijät majoitetaan hotellin puolesta.
– Meillä on Kotola-niminen asuntola, joka on tuossa parin sadan metrin päässä. Asunnot ovat yksiöitä ja kaksiota, ja niissä asuu kausityöläisiä, jotka eivät asu alueella vakituisesti, Peltonen kertoo.
Pienessä hotellissa työtehtävät ovat laajoja, ja se näkyy erityisesti vastaanoton työntekijöiden arjessa. Pallaksella asiakkaat tiedustelevat useammin neuvoja alueen ulkoilureiteistä kuin konsernin muissa hotelleissa.
– Respan täytyy tietää kaikki, ja usein me tiedämmekin.
Pallastunturin luontokeskus suljettiin pari vuotta sitten, ja on sittemmin purettu kokonaan. Uuden luontokeskuksen odotetaan valmistuvan vuoden 2025 loppuun mennessä. Onko luontokeskuksen puuttuminen vaikuttanut hotellin vastaanoton arkeen?
– Se työllistää meitä paljon, varsinkin kiireisillä ruskaviikoilla. Emme yksinkertaisesti ehdi kohdata jokaista asiakasta, joka olisi kohtaamista vailla. Se on todella surullista, Peltonen toteaa.
Hotellivieraiden lisäksi vastaanotto täyttyy retkeilijöistä, joista osalle luontokeskuksen tilanne tulee yllätyksenä. Reaktiot saattavat Peltosen mukaan olla jopa vihaisia.
– Kaikki eivät ymmärrä, että me emme ole luontokeskus, vaan hotelli. Tarjosimme Metsähallitukselle mahdollisuutta, että heidän työntekijänsä voisi tulla vastaanottotiskimme ääreen neuvomaan retkeilijöitä. Ei ole tullut. Viime kesänä pihalla ei ollut edes Metsähallituksen koppia, jossa olisi ollut alueen karttoja, Peltonen kertoo.
Luontokeskuksen puuttuessa alueen kävijät käyttävät muun muassa hotellin WC-tiloja ja kiireisinä aikoina trafiikkia on runsaasti.
– On lähes huvittavaa, että pihassa saattaa olla yhtä aikaa neljä linja-autoa, joista ihmiset marssivat jonossa vastaanoton ohi vessaan. Kukaan ei tervehdi tai katso edes päin. Huomio kiinnittyy meihin siinä vaiheessa, kun he tulevat valittamaan, että vessoja on liian vähän, Peltonen kertoo, ja lisää:
– Meillä saa käydä maksutta vessassa, ja ilomielin palvelemme kaikkia asiakkaita, mutta resurssit ovat rajalliset.
Brittiläisten jouluvieraiden tapaan moni Pallakselle suuntaava hotellivieras on todennut vanhan viisauden: toimii kerran, toimii toisenkin.
– Meillä käy paljon matkailijoita, jotka tulevat vuosi toisensa jälkeen. Asiakkaat kaipaavat esimerkiksi edeltäjääni Soilea, joka työskenteli vuosia hotellin vastaanotossa. He ovat tottuneet siihen, että täällä asiat pysyvät hyvin samankaltaisina.
Peltonen allekirjoittaa väitteen, että ihmiset hakevat lomaltaan ikään kuin samoja, tuttuja ja hyväksi koettuja elämyksiä.
– Hotellimme on ikoninen kohde, ja moni valitsee meidät ihan jo upean sijainnin vuoksi. Lisäksi meillä on huippuravintola, joka on tunnettu hyvästä keittiöstään. Toki olemme vanha hotelli, ja tavallaan asiakkaan pitää tietää minne on tulossa, Peltonen toteaa ja lisää:
– Voisi sanoa, että tämä on kodinomainen paikka, jossa on aivan omanlainen tunnelma. Vaikka olisi kuinka kiivas sesonki, täällä on aina tietty rauha.
Vastaanottopäällikkö Niina Peltosen talvilaji on liukulumikenkäily. Peltonen muistuttaa lumiturvallisuuden tärkeydestä, mikä täytyy huomioida aina, kun suunnittelee talvisia retkiä.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.