Ko­la­ris­ta Muo­ni­on- ja Tor­ni­on­jo­en ran­ta­mia Pel­loon joh­ta­van Lap­pe­an­tien mat­kai­lul­li­sia mah­dol­li­suuk­sia hyö­dyn­ne­tään lä­hin­nä ka­las­tus­mat­kai­lus­sa, mut­ta mui­ta­kin vaih­to­eh­to­ja jo­ki­var­ren ke­hit­tä­mi­sel­le mie­ti­tään.

Yk­si konk­reet­ti­sis­ta as­ke­leis­ta luon­non­kau­niin alu­een hyö­dyn­tä­mi­ses­sä oli syys­kuun lo­pul­la Väy­län­var­res­sa pi­det­ty La­pin yli­o­pis­ton mat­kai­luo­pis­ke­li­joi­den kent­tä­kurs­si.

Vii­kon mit­tai­sel­la kurs­sil­la mat­kai­lu­lin­ja­lais­ten kans­sa Väy­län­var­ren tu­le­vai­suut­ta vi­si­oi mat­kai­lun, maan­tie­teen ja ark­ki­teh­tuu­rin opis­ke­li­joi­ta part­ne­riy­li­o­pis­tois­ta Is­lan­nis­ta, Ruot­sis­ta, Nor­jas­ta ja Ou­lus­ta.

Kaik­ki­aan kol­me­kym­men­tä nel­jään ryh­mään ja­et­tua opis­ke­li­jaa suun­nit­te­li piir­ros­luon­nok­sia Väy­län­var­ren mat­kai­lun mo­ni­puo­lis­ta­mi­sek­si. Kurs­sin pää­tyt­tyä työt esi­tel­tiin Ko­la­rin kun­nan vi­ran­hal­ti­joil­le.

– Luon­nok­set si­säl­si­vät muun mu­as­sa ve­den pääl­le ra­ken­net­ta­via ma­jo­ja, jois­ta voi­si tark­kail­la esi­mer­kik­si re­von­tu­lia tai kir­kas­ve­ti­sen joen elä­mää. Töis­sä nou­si esiin myös tien ve­to­voi­mai­suu­den kas­vat­ta­mi­nen P-paik­ko­jen pa­ran­ta­mi­sel­la ja jo­ki­nä­ky­män avaa­mi­sel­la. Olem­me­kin so­pi­neet jo Met­sä­hal­li­tuk­sen kans­sa hei­dän osuuk­sil­la ole­vil­la P-pai­koil­la teh­tä­vis­tä rai­vauk­sis­ta. Työt nii­den osal­ta aloi­te­taan en­si ke­sä­nä, Ko­la­rin kun­nan ke­hi­tys­joh­ta­ja Jo­han­na Koi­vu­maa to­te­aa.

Nyt opis­ke­li­joi­den osuus oli ra­jat­tu­na vain niin sa­no­tul­le Väy­län­var­ren Lo­hi­tiel­le, mut­ta aja­tuk­se­na on, et­tä käy­täi­siin läpi myös kir­kon­ky­län ylä­puo­li­set P-pai­kat.

– En us­ko ka­las­ta­jien häi­riin­ty­vän li­sään­ty­väs­tä lii­ken­tees­tä Väy­län­var­res­sa, sil­lä yleen­sä he ei­vät jää P-paik­ko­jen lä­hei­syy­teen. Au­toi­li­joi­den li­säk­si myös pyö­räi­li­jät ovat po­ten­ti­aa­li­nen ryh­mä, jol­le voi­si mark­ki­noi­da jo­ki­vart­ta.

Mahdollisuuksien alue

Väy­län­var­ren koh­tei­ta kar­toi­tet­ta­es­saan opis­ke­li­joil­la nou­si esiin myös lii­al­li­seen ra­ken­ta­mi­seen liit­ty­viä uh­ka­ku­via, mut­ta ko­ko­nai­suu­te­na jo­ki­var­si näh­tiin mo­ni­puo­lis­ten mah­dol­li­suuk­sien seu­tu­na.

Kurs­si­lais­ten yh­te­nä opet­ta­ja­na toi­mi­nut Ou­ti Ran­ta­la La­pin yli­o­pis­tos­ta us­koo tu­le­vai­suu­des­sa yk­sit­täis­ten, il­man ho­tel­li­ma­joi­tus­ta liik­ku­vien mat­kai­li­ja­mää­rien li­sään­ty­vän La­pis­sa.

– Puh­taat ve­det ja puh­das il­ma ovat te­ki­jöi­tä, jot­ka vai­kut­ta­vat mat­kai­lun kas­vuun. Olem­me ai­em­min teh­neet mat­kai­lu­tut­ki­muk­sia Nor­jas­sa, mut­ta nyt aja­tus kent­tä­tut­ki­mus­ten jär­jes­tä­mi­ses­tä Suo­mes­sa läh­ti Jyr­ki Vaat­to­vaa­ran ja Jo­han­na Koi­vu­maan kans­sa käy­ty­jen kes­kus­te­lu­jen poh­jal­ta. Jyr­ki oli ko­ko­a­jan pai­kal­la ja ja­koi opis­ke­li­joi­den hyö­dyn­net­tä­väk­si muun mu­as­sa tie­toa kun­nan his­to­ri­as­ta. Tut­ki­muk­ses­sa oli­vat en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na myös mui­ta­kin kuin mat­kai­lu­puo­len po­ruk­kaa, Ran­ta­la sa­noo.

– Viik­ko oli erit­täin an­toi­sa. Kurs­sin ko­koon­pa­no oli hy­vin­kin kan­sain­vä­li­nen. Esi­mer­kik­si Shang­hais­ta ko­toi­sin ol­leet opis­ke­li­jat ihas­tui­vat ko­vas­ti Väy­län­var­teen.

Mielenkiintoinen kurssi

Mat­kai­lu­tut­ki­mus­ta opis­ke­le­va Yl­läs Avai­men Tii­na Wa­lin-Jat­ko­la oli myös mu­ka­na kurs­sil­la. Pro­jek­tin an­nin vah­va­na ja hyö­dyl­li­se­nä ko­ke­neel­le Tii­nal­le jo­ki­var­si oli tut­tua jo vuo­sien ajal­ta, ja vaik­ka kurs­sin läh­tö­koh­ti­na oli­vat hil­jai­suus­tu­ris­mi ja joki it­ses­sään, oli hä­nes­tä hie­noa näh­dä myös ka­las­tus­mat­kai­lun ke­hit­ty­mi­nen.

– Mat­kai­luo­pis­ke­li­joi­den teh­tä­vä­nä oli ha­kea te­o­ri­ao­sa, maan­tie­tee­no­pis­ke­li­joi­den maas­toon liit­ty­vät sei­kat ja ark­ki­teh­ti­puo­len opis­ke­li­joi­den tuli sel­vit­tää, kuin­ka ra­ken­ta­mi­nen voi­daan rat­kais­ta, Tii­na Wa­lin-Jat­ko­la muis­te­lee.

– Kurs­si oli tosi mie­len­kiin­toi­nen, sil­lä se ko­ros­ti meil­lä ole­vaa al­ku­pe­räis­tä kult­tuu­ria ja ta­voit­teet oli­vat ai­van muu­al­la kuin mas­sa­tu­ris­mis­sa. Oli hie­noa ha­vai­ta, kuin­ka inf­raa ke­hit­tä­mäl­lä saa­daan luo­tua au­tent­ti­sia ko­ke­muk­sia.

Juk­ka